perjantai 8. joulukuuta 2017

Tää viikko niinkun tuli ja meni



Ollut tän viikon
ihan hukassa
mikä viikonpäivä
Työpäivä vai vapaa???

Tiistaina olo kun olisi Perjantai,
 Keskiviikkona vähän Sunnuntai olo,
Torstai kun olisi Maanantai ja tänään taas Perjantai.

 Tuleva Joulu.
Fiilis tulee lumipäivinä ja seuraavana päivänä 
tipotiessään kun katsoo ulos ikkunasta ja vettä sataa solkenaan.
Ja mitä mä teen, 
kerään joulukamat pois takaisin laatikkoon
jossa lukee joulukoristeet.
Takaisin kaappiin.


Mutta hygge säilyy,kelistä huolimatta,
piparit homejuustolla maistuu yhtä hyvältä satoi lunta tai vettä. Glögi lämmittää. 
Kaatosateessa koiran kanssa tehdyn lenkin jälkeen
 yhtä hyvin kun -20 asteen pakkasella.

Eikä meillä kynttilän liekki sammu
 vaikka ulkona sataa kaatamalla vettä.





sunnuntai 3. joulukuuta 2017





Sellainen hyvän fiiliksen loppuviikko takana.

Torstai päivä, ilta ja myös seuraava päivä meni 
kollegoiden kesken työn merkeissä Hotelli Sveitsissä.

Oliko sattumaa, että juuri minä ja mun ystävä, ilopilleri,
 sai tällaisen huoneen kun melkeen kaikki muut nukkuneet
pinkin tapetin alla.

Totesin Pejantaina kun kaivoin autoani lumipeiton alta 
että kollegaan Kupla muodoiltaan parempi kun mun Fiesta.
Pyöreät muodot taitaa sopia tähän meidän talveen paljon paremmin.




Räntäsateessa kotiin, onneksi uusilla pyyhkiöillä.
Oikeasti.
 Auto mulle sellainen kapistus, pakko jolla pitää päästä liikkumaan pisteestä A pisteeseen B.
Mutta johon en olisi valmis tuhlaamaan/käyttämään yhtään ylimääräistä 
senttiä.
Tiedän, absurdi ajatus jo sinäänsä että päivittäin ajan yli 160 km.



Tito hoidossa nämä pari päivää. Kotiin tullessani
 innoissaan, lumesta lähdettiin tarpomaan lumen peitäineisiin maisemiin.
Niinkun villamatto, pitäisi ensin kylmättää 
tai lopputulos tämä :)


Hyasintit siirtyi parvekkeelle, aivastuksien saattamana.




Eilen illalla aurinkolasku
valisi meidän koti kadun, maagisella valolla.



Ja tämä meille lähiaikona tuleva Luca.
Lappalaispoju.
Johon saatu tutustua kuvista ja Mervin viikottaista videoista.
Titokin videot katsoneena, välillä jopa inossain :)

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Ihan vaan kotoilua





Tää viikonloppu on mennyt ihan neljän seinän sisällä 
villasukat jalassa kynttilöitä poltellen.

Eilen satoi vettä kaatamalla koko päivän,
tänään nyrkinkokoista räntälunta joka nyt jo melkeen 
taas kaikki sulanut pois.

Niinkun jo edellisissä postauksissa käynyt ilmi,
meidän perhe kasvaa jouluna yhdellä.

Huvitti tuossa taannoin kun mietin että pitäisikö mun vaihtaa
blogin nimeä kun eihän täällä enään asu kun kaksi,
kun tytär vaihtanut osoitetta.
Mutta onhan tää vielä hänenkin koti vaikkei täällä
enään asu, "kotiavainhaan" kulkee matkassa 
sekä oma sänky valmiina
aina 
vastaanottamaan
kun mun sydänkäpynen tänne tulee käymään.

Hetkittäin tulee tunne että haluaisi kelata aikaa taaksepäin.

Ikävä, sitä armotonta "päpätystä"
josta en todellakaan jaksanut työpäivän jälkeem aina kuunnella.

Ikävä meidän räiskyviä sanallisia
yhteenottoja
 ovien paiksumista ja ärräpäitä.

Sekä niitä iltoja kun meidän sarkastiminen huumori pääsi valloilleen joka tapahtuu enemmän kun usein.

Ja aina silloin tuli mieleen että ehkä mun kannatais
jumpata mun lantiopohjalihaksia :)





Vielä hetken hän saa olla tän pienen perheen keskipiste.

Joulun jälkeen näitä on kaksi ja meitä taas kolme.
















sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Joulufiilistely alkoi, vesisateessa



Ok, lumesta ei tietoakaan
Marraskuu ja metsä täynnä suppilovahveroita.

Meidän vakkari metsälenkki polku niin kuraa ja märkää täynnä
että vein Titon kotiin ja tein vielä oman lenkin. 

Sadetakki ja kumpparit
kori täynnä suppiksia 

Kosteus meni luihin ja ytimiin ja itseäkin huvitti
että Marraskuussa poimin sieniä villahanskat kädessä!



Kotona 
tähän synkkyyteen
pakko saada lämpöä ja tunnelmaa.


Mun joulukuusi pikkuhiljaa rakentuu tikkaiden ympärille.

Meille kun ei tänä vuonna oikeaa kuusta tule
kun
 jouluksi kotiutuu yksi pieni karvakuono baby.








tiistai 14. marraskuuta 2017

Porvoo, kyynelissä



Eilen koko Porvoossa
suuri suru .

Maanantai iltana kävin myös laskemassa kynttilän.

Paikalla olleiden ihmisten suru niin käsinkoskettavissa.

Katselin kynttilämerta ja en pystynyt pidättämän kyyneliä.
Joku tuntematon pisti kätensä mun olkapäälle
halasimme.

PiaB









lauantai 11. marraskuuta 2017

Konjakki


Mun uusi musta :)

Kaunis lämmin sävy joka tuo ihan super mageeta twistiä
sekä 
käheetä boheemisuutta sisustukseen.

ME in love!

Väri joka ei sinäänsä mulle mikään uusi tuttavuus,
mutta uusi sisustuksessa.


En muista omistaneeni koskaan muun väristä käsilaukkua
ja 
taitaa 90% kaikki kengät,
 saappaista balleriinoihin olleet konjakinruskeaa.

Jopa koirakin.
(joka saa ehkä joulun alla vielä samanvärisen kaverin...)
Johon tytär toteisi: 
"en kestä, mä niin muutan takasin kotiin"

Täytyy myöntää että ihan "pikkuisen" nauratti tämä kommentti,
hän joka ei stadiin muutaneena enään voi ymmärtää kuinka joku 
voi/haluaa/pystyy
asumaan paikassa nimeltä Porvoo joka ihan P:eestä :)



Eli meillä konjakki rules.


perjantai 27. lokakuuta 2017

Ensilumi




Meillekin satoi ensilumi Keskiviikkona.

En sitä vielä kaivannut
mutta kun se tuli,
melkein innostuin...

Mutta vielä himmailen 
 joulufiilistelyä
vaikkakin pikku kuuselle maljakko ostettu.




Valosarjat kylläkin kaivettu esiin ja parveke laitettu
talvisiin tunnelmiin.

Ja se saakutin syysflunssa melkeen selätetty!

Nyt hyggeilään
täpöillä!