lauantai 27. elokuuta 2016

tiistai 23. elokuuta 2016

Uusi yhteinen harrastus




ja vauhdin huumaa!

Nämä kaksi keksinyt uuden ulkoilu muodon.
Ronja lähti tänään hakemaan Titon kanssa pyöräänsä 
töistä ja tässä tulos...

Tito viihtyy korissa paremin kuin hyvin.
Tyytyväisenä katselee maisemia ja nuuhkii syksyn tuoksuja.

Olivat nämä kaksi kotiin polkiessaan saaneet
vastaantulijat hymyilemään.




Kun pyörä pysähtyi Tito napitti Ronjaa silmiin
ilmeellä
eikös taas mentäis :)

Huomenna kuulemma uusi retki.



maanantai 22. elokuuta 2016

Ystävyyttä





Lauantaina
 hyppäsimme karvakuonon kanssa autoon,
nokka kohti Manchesteriä.




Ystävyyttä yli 30 vuotta.

Isolla Y:llä <3




Illan emäntä loihtinut meille upean kattauksen,
ensin rapuja,
 sitten sisäfilettä 
ja
aamutunneilla vielä grillattiin
makkaraa takkassa.




Myös koirat nauttivat vaikkakin
meidän Tito luuli olevansa paikan kingi:)


Ilta venyi aamu puol viiteen
 ja
 kotimatkaan 4 1/2 tuntia
eka tunnin jumitin H:linnan motarilla 
(netflixiä katsellen)
ja seuraavaksi liikenneonnettomuus
ja serpenttiini teitä kotiin.



Kiitos
Mimse, Krisse, Tiina ja Minna!


torstai 18. elokuuta 2016

Se yksi lisähuone



On meidän iso lasitettu
 parveke.

Mun oma 
paikka kesät talvet.

Mutta asiasta kukkapurkkiin.

Tämä Sanna Weislenderin taide on ollut
paljon puheena meidän serkusten kesken tänä kesänä,
mun hurahdus
&
 monet rakkaat ystävät ovat
näitä tauluja minulta kesän aikana saanut...

Kunnes tajusin mikä näissä mua niin kiehtoo.
Eläimet.
Ja miksi.
Isoisäni oli taitelija ja maalasi 
  eläimiä ispiroituneena useista matkoistaan
safarille kameroineen yhdessä Ilkka ja Sesse Koiviston kanssa.

Jos eläisi tätä päivää voisin kuvitella 
että hänen taulunsa olisivat jopa voineet olla tätä,
with BOB style.


Ekasta työviikosta selvitty alkukankudesta
huolimatta.

Viikonloppuna edessä rapurairai,
tyttöporukassa.
Ihan parasta!























keskiviikko 17. elokuuta 2016

Arki is back



Olo alkuviikon ollut kun lepakolla joka herää kirkkaalla auringonpaisteella
eikä tiedä mitä tehdä
minne lentää, paniikki iskee
ja
 räpyttelee sinne tänne.

Nähnyt tämän livenä
 kun yksi kesä kun herätin vahingossa lepakon
keskellä kirkkaassa auringonpaisteessa maalipenselillä.
  Joten helppo samaistua fiilikseen :)

Mutta ei mennyt kun kolme päivää niin taas 
niin arjessa, mutta toisenlaisessa...

 Loman aikana oivalsin jotain
saariston hiljaisuudessa
 paljon itsestäni ja työn välisestä tasapainosta.

Ja siitä pidän kiinni jatkossa!







sunnuntai 14. elokuuta 2016

Tänään jotain muuta kuin kynttilöitä



Aamulla pakkasin kimpsut ja kampsut kasaan 
ja tytär tuli ilta päivällä hakemaan
 saaresta erokkoäitinsä kotiin :)

Halusin että ajamme vanhan kaupungin kautta
ja nappasin kameran matkaan.

Aivan liian harvoin 
saan tuota mun villiä leijonpentua kuvata
mutta tänään oli myötämielinen.


Ja tiedätekö?!
 Tämä kuva ei voisi paremmin
kuvailla tuota mun tytärtä paremmin.

Mun valo.

Joka saa mun kiukun nousemaan sekunnissa nollasta sataan
mutta
 myös se joka saa mut nauramaan niin että
melkein tukehdun kyyneleet silmissä :)

Kiva olla kotona.



Mutta en voi myöskään kieltää sitä tosiasiaa
että pieni pala minusta jäi tuonne saaristoon.

Mun oma pikku kupla.

Hiljaisuus ja kiireetön elämä.
Meri ja luonto.








lauantai 13. elokuuta 2016

Sea and me



Eilen skoolattiin 
kesälle ja ystävyydelle
torkkupeittoihin kääriytyneinä 
vaahtopäiden lyödessä rantakivikkoon.


Meri
 minulle se saaressa rakkain asia,
se jota aina täältä pois lähtiessäni eniten
jään kaipaamaan 
&
tämä meidän serkusten välinen
aito lämmin vilpittömän lämmin ystävyys.
(Marina ;))

Tämä ollut poikkeuksellinen loma
koska ensimmäistä kertaa yhdeksääntoista vuoteeen
olen viettänyt täällä koko lomani yksin,
tyttären ollessa töissä kaupungissa.

Eilen totesin että kyllä äidinmaidossa jotain
rakkautta tähän saaristoon on myös tyttärelle siirtynyt
(vaikkei sitä myönnä)
kun tytär illalla ykskaks seisoi
serkkuni terassilla 
 "moi, tulin vaan moikkaan, mikä meininki?!"

Ja puolenyön jälkeen ajoi takaisin mantereelle
pilkkopimeässä, 
mun tyttö!







Huomenna kaupunki kutsuu...