Täällä nautittu täysillä rennosta viikonlopusta.
Olohuoneesenkin vihdoin, usean matto kokeilun jälkeen
löytyi matto joka miellytti.
Kylläkin aina enemmän tai vähemmän rutussa
karvakuonojen riehumisten jälkeen
mutta ihme kyllä, ei enään haittaa.
Olenko oppinut ottamaan asioita rennommin?
Kyllä!!!
Lucan tulon myötä meidän perheen dynamiikka mennyt ihan uusiksi.
Tito, minä ja tytär
olemme sellaisia lievästi sanottuina nollasta sekunnissa sataan
tunteilla eläviä persoonia.
Luca, taas sellainen herkkä sielu joka niin varauksellinen kaikkeen uuteen.
Poika jolle kaikki uusi selitettävä rauhallisella äänellä.
Se on vaan mopo, ei hätää.
Linnut laulaa keväisin, jatketaan matkaa...
Kun tätä näkyä katsoo,
tietää että ollut niin oikea ratkaisu ottaa Luca meidän perheeseen.
Eilen aamulla luin Stella Harasekin niin kauniin postauken
koirista ja ystävyydestä.
Kevättä kohden!
PiaB
