Syksy hiipii

Olen taas saanut viettää upean kesän saaristossa.

 Oli tarkoitus sulkea mökki tänään mutta 

en sitä sittenkään vielä malttanut tehdä.

Kesä ollut upea! 

Kuuma jopa minulle.

 Jolla villapaita päällä kun mulla topi päällä.

 

Tänä kesänä repäsin ja ostin laiturin päähän rappuset josta pääsin aamulla mereen uimaan.

Tämän kesän ihan parasta on ollut meidän kiva lämminhenkinen Juhannus.

Tyttären kanssa kaksi viikkoa saaristossa.

Ihana Elokuun päivä serkun tyttären kanssa merellä.

Pojat myös nauttineet saaristo elämän vapaudesta.

Tito kylläkin enemmän katsellut sivusta pikkubrodin intoa.

Tää hassu karva tassu on vaan niin elementissään kun pääsee saaren.

Vene matka jännittää edelleen mutta nykyään tulee mun ja Titon viereen.

Veneen lattialla, tiukasti kiinni.

On se vaan. Mökillä ajaa peurat pois.

Tukka sekasin kun tulee takasin.

Meidän kesämökki pääsi myös tänä kesänä Maalla lehteen.

Viikon päästä taas näihin maisemiin.

Pitkä kuuma kesä

Täällä nautittu täysin siemauksin ihanasta aurinkoista kesästä.

Tytärkin saaressa kanssani kokonaiset kaksi viikkoa juhannuksena sattuneen pikku haaverin vuoksi. Onneksi ei mitään sen vakavampaa kuin yksi murtunut kylkiluu. Ikävä juttu mutta onni onnettomuudessa kuitenkin koska ilman tätä tapahtumaa meillä ei olisi ollut mahdollista viettää yhdessä näin pitkää aikaa.

Aurinko porottanut kuumana siniseltä taivaalta jo yli kuukauden. Meri melkein peilityyni aamusta iltaan. Mökin ovet auki yötä päivää ja hyttysverkoista huolimatta joku inisiä jostain rakosta löytänyt sisälle.  Kuumuus välillä ollut jopa tuskallista, trooppisista öistä puhumattakaan olen nauttinut kesästä joka solulla.

Sunnuntaina tuli se paljon kaivattu sade. Kaatosade.  Silmänräpäytyksessä  koko luonto hiljeni, taivas oli pikimusta, tuuli nousi myrskyksi niin että terassin kalusteet kaatuivat ja sitten tuli vettä niin paljon etten ole koskaan sellaista kaatosadetta kokenut.  Noin kolme minuuttia. 

Sitten tyyntyi, aurinko porotti taas siniseltä taivaalta ja metsä höyrysi usvaisena. Maagisen kaunista!

Luca pääsi "nallekarhu" lookistaan ei vaan kuumuuden takia vaan myös siksi että meri on hänelle kuin magneetti ja paksu turkki oli huono yhtelö tähän uintiharrastukseen nimittäin voitte ehkä kuvitella paljonko tollaisen karvakasan kihara pitkä turkki painaa kastuessaan?! Minäpä kerron. Niin paljon että uidessa turkki painoi varmaan koiraa kolme kiloa enemmän ja teki lempiharrastuksesta pikkaisen haasteelliseksi joten ei kun trimmeri kehiin ja lempiharrastus voi jatkua turvallisesti.

Vanha herra Tito seuraa näitä uintiretkiä mielellään ihan kuivalta maalta tai ääritapauksissa polviin asti. Joka Titon mittakaavassa on noin kolme senttiä. Kova uimari hänkin oli nuoruusvuosina.

 Terkut täältä ja ihanaa kesän jatkoja teille kaikille!

Lomaterkut saaristosta

Vihdoin taas täällä omassa pienessä punaisessa mökissäni, saaristossa.

 Minä, vilukissana pakkaan laukun täyteen villapaitoja ja sukkia tänne tullessani.

Mukana kyllä yhdet villasukat ja yksi melkein villapaidaksi laskettava hupullinen paita joka oli ihan tarpeellinen lauantai iltana kun istuimme serkkuni terassilla aamu kolmeen.

Hyttyset kun meinasi syödä minut. Kirjaimellisesti.

Mökin ovi ollut auki yötä päivä. Karvakuonot tulevat ja menevät kellonajasta riippumatta. Yritän olla ajattelematta pihapiirissä mahdollisesti luikertelevia siksak selkäisiä matelijoita.

Kyitä täällä on ja tulee aina olemaan. Piste. Karvakuonoja en voi, enkä halua teljetä sisään tai remmin. 

Pakko vaan niiden nauttia kesästä ja vapaudesta.

Saanut lainaksi yhden Macro linssin rakkaalta ystävältä jonka kanssa kivaa kyykkiä puskissa.

 

Meidän saaressa pesivä joutsen saanut tänä kesänä kolme poikasta. Viime kesänä pesän munat ja pesä kostui, eikä poikasia syntynyt. 

Joten nyt hymyssä suin on ollut ilo seurata tätä.

Ihanaa Tiistai iltaa!

Kesäkuun kuulumisia

Täällä ollaan, edelleen kaupungissa.

 Siitepölyn määrä saaristossa oli mulle aivan liikaa viime mökkireissulla joten pysytellyt turvallisesti täällä mantereen puolella.

Ensi viikolla uusi yritys!

Kotona Ikean lasi pöytä sai tammikannen. Ihan syystä etten jaksa päivittäin pyyhkiä pölyjä.

 Eilen illan DIY juttu joka mielestäni superhieno.

Valkoinen Ikean Malm lipasto sai uuden värin.

Ajattelin että tämä tunnin juttu.

No ei, menikin noin neljä tuntia.

Mutta kannatti. 

Super tyytyväinen. 

Lopputulos ihan mitä suunnittelut.

Ihan kädetön kaikkeen mikä liittyy istuttamiseen. Harmitta, koska tykkäsin osata. Mulla työkaverina ystävä joka tietää ihan kaiken kasveista. Imen tietoa. 

Ok, sain avokaadot kasvaman...

.... sekä Bataatin, jota kasvattanut pari kuukautta.

Totesin ettei tästä tule mitää.

Viikko sitten alkoi kasvamaan.

Maltti on valttia.

Minä nopean toiminnan tyyppi.

Kasvien kasvatus taitaa olla hyvä vastapaino.

Kesälaitumella

 

Hei taas pitkästä aikaa!

Olen tämän viikon lomaillut ja nauttinut täysin siemauksin kesästä.

Oli tarkoitus viettää tämä viikko saaristossa mutta siitepölyn määrä muutti suunnitelmat.

Alkuviikosta suuntasimme landelle mutta aivastuksien määrästä ei tullut loppua joten tästä viikosta

tuli kaupunki loma.

Pojat saivat kuitenkin esimakua kun pääsivät vapaana juoksemaan

meidän saaren hiekkarannalle.

Meidän 11 v Tito otti pikkaisen rauhallisemmin mutta Luca otti muutaman tunnin

saaristo elämästä kaiken irti.

Eilen saimme kesälaitumille takasin taas nämä

 Ratia Ranchin ihanat leppoisat kaverit.

Mulla näihin Highland Cattele -karjaan joku käsittämätön rakkaus-suhde.

Voin istua ja katsella hymyssä suin niiden touhuja tuntikausia.

Vaikkei ne edes tee mitään, kunhan tallustelee ympäriinsä, syö ja märehtii 

tai välillä töllöttää tyhjällä katseella kameraan.

Totesin myös kuinka kamera kaulassa yhdistää ihmiset juttelemaan ventovieraille samanlailla

kun me jotka ulkoilutamme koiriamme.

Tapasin herrasmiehen joka oli ollut kuvaamassa lintutornissa.

Hetkessä olimme käyneet läpi koirat, paikalla pesivät linnut ja hurjat ukkosmyrskyt merellä.

Ukkospilvet nousi sekunnissa ja alkoi satamaan kaatamalla.

Täydellinen loman lopetus!

Ihanaa uutta viikkoa.