Päivät rientää niin ettei perässä pysy....

Kuinka nämä päivät, viikot, kuukaudet ja jopa vuodet

rientää niin ettei todellakaan aina perässä pysy.

Vuosi bloggausta takana, "vuosipäiväkin! meni jo ohi, 

etten huomannutkaan.

Suuri kiitos teille jotka jaksaneet mukana tämän vuoden,

olette minulle tärkeitä ystäviä!

Tämä viikkokin taas kohta taas ohi

ja viikonloppu edessä!

Ja edessä vihdoin mökki viikonloppu!!!

(kaksi upeaa viikonloppu kun meillä meni täällä 

kotona yskien ja niistäen)

Haikein mielen mennään, koska suljemme ovet

tältä kesältä.

Mutta mukavaakin tiedossa ensi viikolla:

Lahjakas valokuvaaja Camilla Hynynen 

tulee ensi viikolla Porvooseen kuvaamaan 

kollegaani kaunista kotia

sekä meidän kodin.

Olen täällä jo ihan täpinöissä että minulla mahdollisuus

päästä katsomaan ihailemaani ammattilaista työssään.

Teille monille taatusti Camillan blogi 

I Lilla Kamomillas Villa tuttu,

mutta teille joille ei,

suosittelen lämpimästi!

Ja vielä sinulle Minna,

näin vähän niinkun ps, olen niin onnellinen meidän

ystävyydestä!

( ja kaikista meidän antoisita maraton puheluista,

musta on aina musta :))) )

Että vaikka aika lentää niin paljon 

siihen mahtuu ihania ja ikimuistoisa hetkiä!

Remember to live in the moment!

Jaa, että sitten lisää kuparia...

Nyt menee korkki kiinni,

kuparispray maalin nimittäin:)

En itsekkään ymmärrä kuinka joku voi

viedä niin mennessään,

voimalla ja lujaa :)

Mutta näin kävi, töistä, varastosta nämä tuolit,

jo moneen otteeseen roskakoriin menossa,

nurkissa pyörineet, 

vähän kuin odottaen :)

No jooo,

nyt sitten meidän keittiössä,

kuparinvärisinä....hm

Ja kun aina, yksi johtaa toiseen, 

ja lumipallo vyöryy.

Takka siis keittiössä ja olohuoneessa 

keittiössä ollut musta lipasto.

Tulee hetkiä kun ajattelee

 että voi kun vaan

laittaisi huonekalut näin

 ja

 thats it,

 piste, 

HYVÄ NÄIN,

tällä mennään,

mutta puuh,

 täällä ei sisustus ole valmis koskaan:

Minä elän, tunnen, haistelen, maistelen,

 ja niin fiilis pohjalla elävä ihminen

joten 

kotini elää mukanani.

Että tällä filosofialla meillä.

(ja tavarat ensi viikolla taas uudessa paikassa)

No ei nyt sentään ;)

Puss,

Ovi uudessa paikassa...

Täällä senkun muutokset jatkuvat,

mun musta vanha ovi siirtyi nojatuolin taakse olohuoneen

toiselta seinältä.

Tänään töistä tullessa vastassa kotona oli vielä

upea auringonpaiste,

joka voi pian olla harvinaista herkkua

mikäli säätiedotuksiin uskominen

joten minä kerään varastoon jonkaisen 

valonhetken talvea varten :)

Tiistai terkuin,

Our Lazy Monday...

Tää sairastelu ei todellakaan oo mun juttu!!!!

Maanut reporankana nyt kohta viis päivää ja alkaa

todellakin seinät katuun päälle.

Tylsintä tässä on se etten osaa vaan olla,

ja kuitenkaan ei oikeen oo jaksuja mitään tehdäkään...

Tänään varmasti lukenut kaikki teidän blogipostaukset

kuukauden ajalta

 (istunut koneella tänään varmaan neljä tuntia)

joka kylläkin oli mukavaa.

Tein tänään myös löydön,

nimittäin meidän alakerrassa on pesutupa,

 wau, kuinka kätsyä,

kiepautin tänään hurjan määrän lakanoita siellä :)

(huom! olen asunut täällä kuusi vuotta ja nyt vasta 

tajusin tollaisen jättikoneen kätevyyden)

Hah!

Onneksi on toi koiruus,

ja tänään voimia jo pikkaisen pitemälle metsälenkille,

ihanaa, 

siellä jos missään saa lisä voimaa.

Onneksi meistä toisella hajuaisti toimi

ja sai nuuhkia ihania syksyisiä tuoksuja,

minäkin pian :)

eli loppujen lopuksi ihan hyvä päivä ;)

Muutoksia Part Three...

Kun viikko takaperin täällä muuttelin huonekalujen

paikkoja,

makuuhuoneenikin joutui pienen muutoksen valtaan.

Eteisessä ollut vanha kaappi muutti makuuhuoneeseen

höyläpenkin tieltä.

Tänään meidän oli tarkoitus lähteä nauttimaan

saariston syksystä ja sulkemaan kesämökki

mutta nyt oli vaan pakko ottaa järki käteen, 

olo tän keuhkokuumeen jälkeen vielä sen verran

tukkoinen ja kröhäinen että jäimme kotiin,

pitkin hampain ;)

Lyhyen metsälenkin teimme karvakuonon kanssa

ja pieni lohdutus löytyi :)

kaksi taskullista suppilovahveroita joista saan

 itselleni valmistettua pikkuruisen kastikkeen.

 (R ei sieniä syö, onnekseni :) )

Aurinkoista sunnuntaipäivän jatkoa,

Viikonloppuja rannikolta...

Täällä rannikolla sairasteltu oikeen 

urakalla

varmasti ihan koko kirjo syysflunssia,

ensin tytär ja sitten äiti perässä:)

Mutta lääkeet tehneet tehtävänsä, flunssat ensimmäisellä jo

kokonaan selätetty

 ja

 toinen tulee hitaasti mutta päättävin ottein lujaa

 vauhtia perässä:)

Flunssavapaata viikonloppua,

toivon, 

teille kaikille :)

Kissa tyynyssä, koira kehyksissä...

 Tämä tyyny ehkä vaatinee selityksen,

koska olen kaikkea muuta kuin kissa ihminen,

jo johtuen siitä,

ensiksi,

jos minä ja kissa samassa tilassa yli kymmen minuuttia,

teen kuolemaa (allerginen)

ja toiseksi en ole koskaan oikein vaan

ymmärtänyt kissojen viekkauden päälle

 (anteeksi teille kissa ihmiset :) )

Mutta kuitenkin, sohvallamme nyt kissa tyyny,

ihastuin vaan niin, 

enkä oikein edes osaa selittää miksi,

(ehkä toi söpö nenu, joka kuin meidän Titolla)

mutta tällainen meillä nyt sitten on.

(Tyyny syysuutta, ASKOsta)

Tämä kaunis kehys, upeine yksityiskohtineen

löytyi meidän naapuri liikkeestä, Peten koiratarvikkeesta

(nettikauppakin löytyy)

Ihana toi solki, ruskea väri

sekä hauska roikkuva luu.

Titon kuvalle loistava löytö!

( ja kissa ihmisille, näitä kehyksiä myös teille)

Että semmoista täältä tänään :)