torstai 28. kesäkuuta 2018

Myrskyä, koiruuksia ja hauskaa yhdessäoloa




Mun päivät on viimeaikoina ollut sellaista härdelliä että palailen
vasta nyt meidän juhannus viikon loppuun.

Viikonloppu vietettiin perinteisissä merkeissä meidän saaressa
poikkeuksena vaan normaalisesti että tyttären
kanssa koirineen ja niiden sinisten Ikea kasseineen niin täynnä kamaa.
Olo oli, karavaanari, kaikkien kaveri:)

Asuimme poikkeuksellisesti saaren toisessa päässä serkkupojan luona.
Asia josta olin isosti kiitollinen ja jopa vähän liikuttunut.
Tai oikeastaan aika paljon.

Oma mökki vielä remontissa mutta valmistuu lujaa vauhtia ja näyttää tällä hetkellä jopa 
niin lupaavalta että ensi viikolla pääsemme asentamaan 
uutta keittiötä sekä kantamaan uudet sängyt makuuhuoneeseen.
Taas iso sydän Isälle, Minnalle ja sen lätkäjätkälle jotka pyytettömästi raataneet
mökki kuntoon minulle lomani ajaksi kuntoon.

Kiivasta keskustelua saaressa kylläkin aiheuttanut se , syystäkin,
että kaksi astmaatikko ja yksi keuhosairas purkaa homeista mökkiä ilman kasvosuojaimia
(oli kyllä ostettu, mutta ei heidän mielestä tarpeettomat)
Ja se että minun isä, 78v kiipeilee ja korjailee mun mökin kattoa 28 asteen helteessä,
 saaressa- YKSIN!
Asia, jonka nimenomaan kielsin.


Pojille hankin punkki huivit koska meidän saaressa niitä on vaikka muille jakaa.
Tito alkaa voimaan pahoin niskaan laitettavasta ja apteekin punkki pannat oon laittanut "no" listaan jo monta kesää sitten. Mikä osoittautui  hyväksi päätökseksi.
koska serkkupojan Snoopyn kaula tulehtunut kyseiseltä pannasta.
Tito ja Luca koko viikonlopun saaressa vapaana enkä yhtään punkkia ole pojista löytänyt
joten uskon sanoa että tuubit toimii.


Perjantaina saavuimme myrskyikseen saaristoon.
Aallokot sen verran suuret että päätimme "tilata" kyydin mantereelta
vähän järeämpään botskiin kun se millä normaalisti pörräillään saareen.
Tuuli kun parhaimmillaan taisi olla lähes 20m/s. 



Serkun mökillä meitä vastassa tämä mun sydämen vienyt rääpäle patteri Atte 15vk.
Luca sai maistaa kirjaimellisesti omaa
lempi puuhansa, nimittäin korvasta repimistä ja puremista Aten toimesta.
 Hauskinta tässä oli se että Tito alkoi rähiseen Atelle Lucan "kiusaamisesta"
vaikka itse vihaa enemmän kuin mitään tätä kun oma korva on kohteena.
Luulin lukevani koiriani kuin avointa kirjaa mutta jotain tainnut missata
tästä veljeksien kuitenkin saumattomasta kaveruudesta.
Joka keskenään ei aina aina ole saumaton.


Juhannus juhliin  saaren toisen päähän. Atte reppukyydityksessä.
Pentu ajaksi Lucalle ostettu reppu josta Atelle 
tullut reissu ja oma turva paikka.
Suloisinta tässä on että Atte aina istuu repussa näin toista tassu hengaillen.








Juhannusaatto vietettiin tuulisessa ja kylmässä ilmassa.
Koska meidän jussijengi aina suuri, tänä vuonna meitä kylläkin vain 25 henkeä+ viisi koiraa.
Ruokailemme aina ulkona satoi tai paistoi,  ei sentään ihan taivasalla vaan juhlateltassa.
Mutta ei sielläkään lämmintä ollut.
Itselläni vaatetusta päällä varmaan ennemän kun -25 asteen pakkasella.
Loppuillasta kaipasin jopa tumppuja.
Luca pääsi lämitteleen Ronjan untuva takin sisälle (tai lämpö patteriksi!?)

Kylmyyden myötä ilta loppu yllättävän aikaiseen ja me kaikki vetäydyimme
omille mökillemme takkatulen ääreen sulamaan :)


Lauantaina aurinko paistoi jälleen siniseltä taivaalta ja tuuli oli tyyntynyt.
Meidän saaren väki kutsuttu shampanja lasilliselle
 serkkuni, hänen vaimonsa sekä minun 50+50+50 vuosien kunniaksi.
Tietty myös ihastelemaan vasta 
 valmistunutta ja viimeisteltyä majakkaa jonka esittelen teille myöhemmin.
Mutta näin ennakkoon kerron että se on niin WAU!






Vieraiden lähdettyä serkkuni M the Master Chef valmisti meille 
taivaallisen aterian lampankaretta sekä poron sisäfilettä lisukkeineen.
Meitä muita vähän kyllä pisti hihittelemään tämän grillimestarin uusi appi joka kokoajan
mittasi lihan paisto lämpötilaa mutta hiljaiseksi veti hihitys kun pääsimme pöydän ääreen.
Itse en ole mikään lampaanlihan ystävä, ensimmäiseki  syystä että pikkutyttönä minulla ollut kesän lemmikkinä lammas (ja sen kaverina Kilipukki) 
toiseksi lammas maistuu ja haisee hikiseltä villasukalta!
Tämän lampaan osalta joudun perumaan sanani koskien lampaanlihaa.
Tämä suli suussa ja en laskenut monta palaa söin :)



Ihan mahtava Juhannus!
Kiitos M&P lämminhenkisetä, hauskasta viikonlopusta.
Palvelusta ( en oo koskaan aikaisemmin herännyt tekstiviestiin BB kl.10.00-11.30)
Viinit ja Matti Nykänen 
 jotka mitenkkän ei tässä yhteydessä liityy kyllä yhteen vaikkakin yheys ehkä vois löytyä :)
Sori inside juttuja , mutta nämäkin olivat yksi helmi tähän jussiin.

Lauantaina minä niin LOMALLA!
 Saaristoa kolme viikkoa putkeeen.
Maalailua ja mökin sisustelua.

Me, happy!


4 kommenttia:

  1. On tuo teidän kesäpaikka vaan niin ihanassa saaressa!
    Luulin, että Niilo kuolee, kun annoimme sitä niskaan laitettavaa punkinkarkoitusainetta. Voi tosi huonosti muutaman päivän. Ja selvästi selkä kutisi, kun pyöri, kuin mielipuoli....kamalaa ainetta!
    Miten nuo liinat...ovatko oikeita punkinkarkoitteita vai muuten vaan kaulassa...ja mistä olet ne ostanut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori, unohdin vastata. Kyllä noi tuubihuivit on punkkipannat. Tilasin netistä, Dreampetstore. Yhden pannan hinta alle 15 euroa. Täällä meidän saaressa tosi paljon punkkeja ja nyt voin todeta että pannat todellakin toimii. Pojilla ei ole yhtään punkkia ollut! Suosittelen. Nää vielä sellaiset että ihminenkin voi tällaista pantaa käyttää joten ei voi olla vaarallista myrkkyä!

      Poista
  2. Ihanalta kuullostaa tuo teidän juhannus <3 Kiva että rempontti edistyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää saaristolainen tällähetkellä maailman onnellisin ihminen uudessa pikku mökissään!

      Poista