maanantai 16. heinäkuuta 2018

Saaristolais akan viikonloppu


 Ihan super mahtava viikonloppu takana!
Lämmintä täällä kun Balilla meidän viime kesän reissulla,
poikkeuksena vaan että ilmastointi sisätiloista puuttuu
 ja vaikka merivesi tosi lämmintä uimaan ei paljon ole päässyt kun sinilevä vallannut rannan.
Kahdesta epäkohdasta huolimatta täällä nautitaan isosti!


Ihania ja lämpimiä kesämuistojakin tuli mieleen
 tän karvamadon myötä. 
Jotka olin ihan unohtanut.
Lapsuudessani nimittäin keräilin näitä terraarioon ja matkasivat kesäloman päätyttyä mukaan kotiin.
Melkein meinasin tämänkin purkkiin laittaa :)


Tito ja Luca myös nauttineet täysin rinnoin mökkeilystä.
Aina avoimesta ulko-ovesta, yötä päivää.
Saa tulla ja mennä mielensä mukaan.
Tito tähän jo kahdeksan vuoden jälkeen niin tottunut
 mutta Lucalle kaikki niin uutta ja ihmeellistä.

Näistä kahdesta voisi kirjottaa novellin, oikeasti.
Niin kaksi erilaista yksilö jolla
 kummallakin niin oma sielunmaailma ja persoona.

Luca kahden viikon aikana herännyt mun kanssa tasan puoli viisi
aamupisulle, minä kylläkin sen jälkeen heti takaisin nukkuun,
tai no en,
maaten kuitenkin kuunnellen
 kun Luca haukuu eka peurat pois ja sen jälkeen jää syömään
mustikoita pihaan ja fiilisteleen.
Unenpäästä saan kiinni vasta noin puolen tunnin päästä kun kuulen Lucan tassujen
tasaiset askeleet
 tipsusttaen juomakupin kautta
takaisin mun viereen.


 Perjantaina sain yhden "Porilaisen ämmän" kylään.
Kuvaileen.
Myös muuta kun itseään :)

Ja hah, vaikkei Frida mikään koiraihminen ole,
oli pakko vielä rannassa varmistaa että kaksi koiraa kyydissä takaisin saareen.
Lucalla jo kuulemma Fridan luona oma peti :)

Kaksi kesämökki purkissa reilussa kolmessa tunnissa.
Onneksi oltiin saatu sekkupojan, Ronjan kummisedän mökkiin selkeä video kuinka Se "kilke" suljetaan. 
Video myös lähetetty takaisin Baceloonan. 
Siis että ovi kiinni.
Kylläkin Fridan ansiosta.
 Multa toi kilke+paperi ei vaan luonnistunut.
Super hauska päivä!!!!
Kiitos Frida.

Ystävyydestä ja kaikesta mitä yhessä koeuttu.
(terassilla polttomerkki, sun jälki :) )
Olet rakas.






Lauantaina sain tyttären saareen viikonlopuksi.


Lähdettiin kuumuutta pakoon merelle.
Luca joka ei vielä tottunut veneilijä hakeutui paahtavaa aurinkoa suojaan Ronjan viereen
parhaalle auringonotto
paikalle jonne aurinko porotti siniseltä taivaalta.
Tito ymmärsi mennä veneen penkin alle varjoon.
Matkan varrella Luca alkoi läähättämään niin että eikun pelastusliivin remmistä kiinni laidan yli ja kastelu mereen.



Illalla käytiin vielä hiekkarannalla sinilevää uhaten.
Minä kastoin talviturkkini ja sain seuraa kummastakin karvakuonosta.
Luca innoissaan uimisesta. 
Tito tuli uimaan vain siksi että 50m minusta on vaan liian kaukana.


Sunnuntai-iltana kävimme vielä mantereella ostamassa pikkuserkkuni tilalta joka auki 24/7 
uusia perunoita ja salaattia.
Hinnat seinällä, vihko mitä/kuka ostanut ja lipas jonne maksetaan.

Tästä kauniista paikasta postaus myöhemmin.




Tänään aamulla viety tytär takaisin Porvooseen josta jatkoi bussilla Helsinkiin.
Joka soitti, 
en pääse töihin,
 koko Esplanaadi suljettu ja Isot Herrat kirottu.
Kielellä jota ei voi julkaista.

Meidän kolmen loma jatkuu.
Taidan käydä hiekkarannalla katsomassa levätilanteen 
ja jos sallii pulahdan mereen.
Saankohan seuraa kahdesta karvakuonosta...

Ps: Tätä kirjoittaessani pihallamme oli yllättäin kaksi peuraa 
"uhkaavasti" puuskuttaen.
Tito ajoi ne takaisin metsään.
Pieni mutta niin pippurinen.
Koira siis :)

Pia&pojat.


4 kommenttia: