Uusi aika

Minä kuulun siihen kastiin joka kroppa/psyyke ei tykkää näistä

tunnin kellojen vääntämisestä 

edes ja taakse.

Illalla ei nukuta lainkaan,

aamulla ei kellon soittaessa niin syvässä unessa

että "herääminen"

 kestää tunnin enemmän!

ARGH
tätä aamuista äksyisyyttä

ikinä en ole aamuvirkku ollut

mutta tämä kompensoi sen äkäisyyden 100%.

Mutta jotain,

ihmettelin tänään illalla karvakuonon kanssa lenkillä

kuinka valoisaa

vielä puoli kahdeksan.

Joten tällä mennään 

murisen aamut

hymyilen illat.

Ihanat pyhäpäivät

Yhdessäoloa

Rauhoittumista

Ulkoilua

Päiväunia

AURINKOA

Kiva huomata että joskus kun oikeen päättää

osaa todellakin ottaa rennosti!

Pienimuotoinen vatsapöpökään ei latistanut

näitä kivoja päiviä.

Karvanaamakin niin nauttinut kun koko klaani ollut

kotona.

Näillä tunnelmilla uuteen viikkoon,

Yrttitarha

Eilen käväisin ostamassa muutaman yrtin

jotka istutin

 vanhaan matkalaukkuun.

Olen kaikkea muuta kuin viherpeukalo

joten nähtäväksi jää kuinka kauan saan 

tuorreista yrteistä nauttia.

Café Postres

Olemme Porvooseen 

saaneet 

ihan mielettömän upean kahvilan.

Paikka jossa ehdottomasti kannattaa piipahtaa

Borgå

visiitillä.

Suosittelen!

PÅSK on täällä

Pajunkissoja, kynttilöitä sekä muutama kaunis

 pääsiäismuna.

Ei yhtään keltaista eikä yhtään pääsiäiskukkaa,

helmililjoja etsin,

 en löytänyt.

Minun lievästi sanottuna takakireästä ja todella takkuisesta päivästä muodostuikin

loppupäivästä

sellainen jippijee päivä!

Ihqua pääsiäistä, taidan korkata skumpan:)

Valoisuutta

Niin aamulla töihin lähtiessä
ja mikä parasta vielä illalla kotiin tullessa.

Huominen menee vielä arkisen aherruksen merkeissä,

 sitten neljä päivää vapaata

ilman

 minkäänlaisia suunnitelmia.

Lämpenemistäkin jopa luvattiin!

KEVÄT

Parasta!

Ystävyys ei kokoa katso

 Ensiksi taisi 

pikkuisen jännittää, 

mutta räksytyksen jälkeen 

Tito 

löysi itselleen uuden kivan kamun

vaikka normi haistelut, kuka olet

ei nyt onnistunut

 (tähän olisi Tito tarvinnut tikkaat)

Eilen linssin takana nautin suuresti näiden 

karvakuonojen ilosta ja sanoinkuvaamattomasta

riemusta ja ilosta

mutta nyt kuvia katsellessani näen 

paljon muutakin 

herkkyyttä, kunniotusta ja kaveruutta

sekä jotain mitä en ihmisenä ymmärrä...

Tuossa ylläolevassa kuvassa jotain 

maagista.

Riikon katse, "tuletahan",

 Tito töppöjalkoineen,

häntä ylväästi pystyssä ,

 "tullaan, tullaan..."

Tai allaoleva kuva,

Titon oikeasti isosti 

suuri rakkaus Lili

tämä rakkaus ilman vastakaikua :)

Kiitos Jaana ja Raija tästä superista 

puolentoista tunnin lenkistä,

teki hyvää ja nukutti entistä enemmän

sekä

 kuvattatuille karvanaamoille 

Riiko, Lili ja Tito, wuff :)