torstai 8. kesäkuuta 2017

Kolmen Koti Rannikolla miinus 1


Meillä täällä ollut Balin reissun jälkeen suurien tunteiden vuoristorataa!

 Mun "pikkuinen"
otti siivet alleen ja lensi pesästä pois.

Yllätyshän tämä ei ollut ja jokseenkin myös itsestäänselvyys
mutta kuitenkin 
kun SE päivä koitti
olin aivan
rikkiromuna/ylpeä/onnellinen/itkuinen/ihmeissään/hukassa

Kyyneliä, naurua, onnellisuutta ja taas kyyneliä.



Viimeiset tavarat tänään roudattu tähän niin kauniiseen
asuntoon ja olisin kyllä viihtynyt pidempäänkin
ellei kotona olisi ollut yksi iltalenkille odottava.

Tito kylläkin saanut vuokranantajilta luvan poikkeustilanteissa
tulla yökylään vaikka vuokrasopimuksessa ehdottomasti kielettiin
kotieläimet.







Seuraavalla visiitillä vien kyllä mennessäni 
Helsinki taulun viereen Porvoo taulun...

Myönnettäköön.
Iltakävelyllämme Helsinki näytti minullekin parhaat
puolensa että sekunnin murto-osan 
joku ajatus tuli mieleeni...

Joka nyt on piirtynyt mun verkkokalvoihin!







6 kommenttia:

  1. Tsemppiä <3. Mä en voi edes kuvitella miltä toi tuntuu!! Sä pärjäät kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yllättävän rankaa on, vaikka vuoden jo ollut tiedossa. Hah, pakkohan tässä yrittää keskenään :) Huh!

      Poista
  2. Voi muistan tuon, kun lapsi lähtee kotoa. Päivät vielä jotenkin kului, mutta iltaisin aina tuli kova ikävä ja itku.♥ Mutta kyllä se aikaa myöten helpottaa..:)
    KAuniilta näyttää tyttären koti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tää rankempaa kun ajattelin... Mutta ihanaa vierestä seurasta kun toinen tekee oma kotia itselleen <3!

      Poista
  3. Vau näyttääpä hyvältä. Upeat kuvat <3

    VastaaPoista