XMAS

Rannikolla 
ollut tunnelmallinen joulu

kaatosateesta huolimatta.

Extra rauhallisuuden meidän kotiiin tuonut 

serkun koira Wily jonka luonne samanlainen kuin Laskiaisen.

Enkä nyt todellakaan liioittele,

tällä karvakuonolla ei tietoakaan sanoista

nopeasti, ripeästi saatika kiireestä :)

Todellakin
 tämä koiruus voi nuuskia puun runkoa neljän minuutin ajan
(kellotettu)
Ei auta mikään, 
juttelu innostavalla äänellä että jatketaan matkaa eikä
 NYT MENNÄÄN EIKÄ MEINATA
MINÄ MÄÄRÄÄN
 fleksitä veto,
 Wilyllä jarrut kiinni.

Tito lievästi hämillään näistä normaalista poikkeavista lenkeistä,
sekä
 niiden hitaudesta:)

Tällainen joulu meillä.

Eli ei kiirettä.
Minnekään.

Nyt luodaan JOULU fiilis

Sisälle

 vaikka ulkona aamusta iltaan sumusta,

tasaisen harmaata pimeyttä 

sekä siihen vielä päälle vielä tuo vesisade!

Eli nyt täytyy vain myöntyä tosiasia 

ja

 unohtaa valkoinen joulu.

Tänään kotiin tullessani

 jopa toi taistelua aiheuttanut joulukuusi

tuntui kivalta jutulta.

Ekat tulppaanitkin ostin ja olisin myös halunnut punaisia valkoisten joukkoon

mutta mun silmään Plantagenin "punaiset" tulppaanit

olivat oransseja joten valkoisella mennään.

(olin jo menemässä kysyyn että löytyykö 

 punaisia tulppaaneja "hankala-asiakas meiningillä"

 mutta tytär kielsi, mutta komppas, että oranssinpunaisia)

Täällä rannikolla siis alkaa koti olla valmis jouluun.

Huomenna kotiin muuttaa viikoksi yksi karvakuono

Wily 

joka Titon yksi parhaimmista kamuista.

Titolle ihan parasta seuraa,

 mulle luvassa 

puolituntia aikaisempia herätyksiä koska Wilsson EItottunut 

tällaisen ripeän liikkeiden aamuun.

Eikä meillä lähdetä vapaapäivinä seitsemältä ulos.

Vaikka kuinka taas vingutaan ja tullaan repimään peittoa.

Tiedän entuudesta ,

 kaksi päivää ja täällä sula yhteiselo!

Näkemyseroja ja kädenvääntöä

Ette voi uskoa

 mikä kahden vahvan näkemyksen omaavan

yksilön taistelu täällä viikonloppuna käyty

kuusi vai ei/ millainen kuusi tekee joulun.

Minä en olisi halunnut perinteistä kuusta ollenkaan.

Tytär toista mieltä.

Perinteinen kuusi on se juttu.

Aha.

Yleensä olen todella huono tekeen minkäänlaisia

 kompromissejä jotka liittyy sisustamiseen

mutta monen ärrä pään jälkeen meidän auton takapenkille

sullottiin se perinteinen kuusi.

Tytär kantoi sisään,

koristeli ja sen jälkeen kuusi seikkaili

pitkin poikin olohuonetta 

etsien paikkaa.

Myönnän,

 tuoksu hurmaava

mutta siihen mun kuusi rakkaus sitten jää.

Ja mun joulupuu sitten päätyi parvekkeelle:)

Vannomatta paras

Mä oon 

niin

kyllästynyt tähtiin kaikissa muodoissa

jotka liittyvät sisustukseen.

Taannoin kun tyhjensin kaappeista kaikki

tähtityynyt, tuikkukupit ja torkkupeitot. 

Pakkasin mustaan jätesäkkiin ja kannoin ulos.

Ilman omantunnontuksia.

 Vannoin, jopa ääneen

että tähän kotiin ei enään tähtiä tule,

missään muodossa.

Eilen illalla töiden jälkeen kävin pikaisesti

Ikeassa täydentämässä kynttilä varastoa.

Kassalle,

 armottoman kynttilä kasan kanssa

sekä tämä megasuuri kuuden euron tähti....

Kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään?! 

Helpotuksen huokaus

Kun tämä viikko 

ohi

Aamulla kotoa kahdeksan jälkeen,

illalla kotona yhdeksän aikaan.

Iltalenkki, suihkuun ja suoraan sänkyyn.

Siksi myös pikkuisen laitettu

joulua myös makuuhuoneeseen.

Mutta hymyssä suin mennään viikkoa eteenpäin,

ainakin vielä näin Tiistai-iltana :)

Nyt hän sanoo

 GOD NATT!

Yksinkertaisen kaunista

Olen ihaillut blogeissa 

teidän kauniita eucalytuskransseja.

Eilen metsälenkillä poimin kotiin muutaman puolukan varren

ja

 totesin että nämä ajaa saman asian.

Ihastuin

(tai oikeastaan hurahdin)

Tänään kävin poimissa lisää :)

Viikonloppua kohden

Ja kuinkas muutenkaan kun 

tunnelmoiden

Ensi viikko tulee olemaan aika haastava

pitkine työpäivineen joten tämän viikonlopun vain 

olen