Meillä on talviloma, eka koskaan meidän ton emännän kanssa.
Näihin aikoihin se on pakannut matkalaukun.
Täyteen jotain hepeneitä jossa se jäätyisi talvipakkasella sekunnissa.
Tiedän että se rakastaa villapaitoja ja villasukkia
mutta sellaisia en ole talviloma laukusta koskaan löytänyt.
Tito on osannut odottaa tätä enemmän kuin minä.
Kun emäntä avannut vaatekaapin, ihan vaan siivotakseen alkaa Isobrodin ero ikävä.
En ymmärrä.
On se useasti lähtenyt, vienyt hoitoon ja aina tullut takasin.
Ja mulla ollut lätkäjätkän sylissä hyvä olla!
Meillä ollut aina ihan paras hoitopaikka kun emäntä pakannut matkalaukkunsa.
Titosta vaan tullut sellainen mammanpoika .
Onhan se jo aika vanha ja pikkaisen välillä kärttynen.
Mutta niin se kai menee...
Emännän isäkin joskus sellainen.
Kun meidän lenkit menee liian rajuksi, se puuttuu.
Brodin takajalka kun muutaman kerran saanut leikeissä sieoiltaan.
Emäntä makaisi varmaan mielellään bikiinit päällä jossain.
Mutta no, me nautitaan sen kanssa täällä.
Sillä pipo ja pakkashaalarit.
Hän myös nauttii!
