Saaristossa hau!
Olkoon tää nyt Titon ja Lucan puheenvuoro:
Nautitaan ihan joka aisteilla täällä saaristossa.
Saadaan tulla ja mennä ihan oman fiiliksen mukaan kun mökin ovi aina auki.
Öisin
meidän emäntä kylläkään ei
kovasti ilahdu kun jompikumpi meistä kuulee
hiiren, hirven tai karhun puskissa hiipivän ja haukkuen syöksymme ulos.
Emännän mukaan vaan tuuli mutta eihän se tajua näistä meidän jutuista yhtään mitään.
Hiekkaranta on meidän saaren paras paikka
mutta sieltä tullessamme joudumme aina suihkuun emäntä kun tänä kesänä ostanut sellaiseen
kapistuksen jonka laittaa ämpäriin.
Kuulemma ikävää nukkua kun sänky täynnä hiekkaa.
Hienohelma.
Noin suurimmaksi osaksi olemme tulleet toimeen.
Pieni painiottelu kylläkin otettiin pari viikkoa sitten ja siinä sitten sain
mun höyhenen painoisen iso broidin jalan jotenkin väärään asentoon.
Oli kuulemma mennyt sijoiltaan.
Sori vahinko.
Olen pomo, tai ainaskin kovasti yritän.
Nyt tulee emäntä tänne myös huuteleen.
"onneksi oli kätilö paikalla joka napsautti Titon jalan oikeaan asentoon"
Vahinko, sori, mutta ymmärräthän että yritän kovasti ottaa tässä meidän laumassa pomon roolia.
Aina tota vanhaa herraa paapotaan.
En ymmärrä.
Emäntä täällä kyllä määrä.
Määrä paikan.
Mutta aina voi haasta.
Saaristossa terkut.
PS: Se lupasi viedä meidät ilta lenkille hiekkarannalle!
Ok.
Sitten suihkun kautta.
