Niin totta,
mutta tämä nyt ei päde meidän parvekkeella ollenkaan.
Sisätiloissa karsittu tavaraa isolla kädellä ja jopa modernisoitu.
Meidän kesä huoneesta muodostui kuitenkin aika
runsas ja jopa pikaisen maalaisromanttinen.
Kuitenkin pienellä kivalla twistillä.
Lepakkotuolineen ja betoni sohvapöytineen.
Mun oma kesäpesä.
Harmittaa kun mökkeilyt tältä viikonloppuna jäi väliin.
Syynä
poskiontelon tulehdus, alkukesän käärme kammo
sekä mökillä
piipun juuresta valuneen vesivahingon takia.
Kesä vasta aluillaan ja saariston rauha odottaa.
(ja kun meidän pihan kyykärmeet kuolleet sukupuuttoon :) )
Totta puhuen
tiedän että nekin kuuluu meidän luontoon
ja jopa tarpeellisia mutta meistä ei koskaan ystäviä tule.
Itse jopa kumisaappaat päällä melkeen "elän" niiden kanssa
mutta noiden mini karvanaamojen vuoksi pelkään.
Varsinkin Lucan joka niin innokas jahtaileen
pennun riemulla lentäviä lehtiä, kärpäsiä, mehiläisiä,
kadulla ylittävää sisiliskoa sekä ojassa kurnuttavaa sammakoa
jonne piti myös hypätä.
Kotiin tulin harmaassa savessa kääriytyinä.
Pojat myös nauttineet lämmöstä ja saivat
parvekkeelle oman tyyny pesän
jonne voi kaivaa oman mieluisan paikan.
Äideille ja Äidin mielisille parasta päivää!
