Hei taas pitkästä aikaa!
Olen tämän viikon lomaillut ja nauttinut täysin siemauksin kesästä.
Oli tarkoitus viettää tämä viikko saaristossa mutta siitepölyn määrä muutti suunnitelmat.
Alkuviikosta suuntasimme landelle mutta aivastuksien määrästä ei tullut loppua joten tästä viikosta
tuli kaupunki loma.
Pojat saivat kuitenkin esimakua kun pääsivät vapaana juoksemaan
meidän saaren hiekkarannalle.
Meidän 11 v Tito otti pikkaisen rauhallisemmin mutta Luca otti muutaman tunnin
saaristo elämästä kaiken irti.
Eilen saimme kesälaitumille takasin taas nämä
Ratia Ranchin ihanat leppoisat kaverit.
Mulla näihin Highland Cattele -karjaan joku käsittämätön rakkaus-suhde.
Voin istua ja katsella hymyssä suin niiden touhuja tuntikausia.
Vaikkei ne edes tee mitään, kunhan tallustelee ympäriinsä, syö ja märehtii
tai välillä töllöttää tyhjällä katseella kameraan.
Totesin myös kuinka kamera kaulassa yhdistää ihmiset juttelemaan ventovieraille samanlailla
kun me jotka ulkoilutamme koiriamme.
Tapasin herrasmiehen joka oli ollut kuvaamassa lintutornissa.
Hetkessä olimme käyneet läpi koirat, paikalla pesivät linnut ja hurjat ukkosmyrskyt merellä.
Ukkospilvet nousi sekunnissa ja alkoi satamaan kaatamalla.
Täydellinen loman lopetus!
Ihanaa uutta viikkoa.
