Mulla ollut ihan SUPER kiva loppuviikko sekä viikonloppu!
Kaksi viikkoa
oltu täällä kaksin karvanaaman kanssa erakoituneena.
Ihan parasta saada vauhtia ja seuraa tänne saariston rauhaan.
Torstaina hain vastarannalta kollegani ja pikku "Ronaldon"
saareen jolle elämän ensimmäinen,
aallokkoinen venematka meinasi olla jo aivan liikaa.
Ja sitten seuraava shokki heti perään.
Täällä asustaa myös koira ja vielä tosi innokas sellainen
jonka heti tehtävä tuttavuutta kaikkien uusien kamujen kanssa.
Mutta kaikki kun eivät vaan tykkää ja jopa pelkäävät
todella paljonkin
mini koosta riippumatta.
Mutta tunnin päästä koirapelko totaalisesti ohitettu
ja
melkein liikutuksella katselimme näiden kahden
herkää ja lämmintä ystävyyttä.
Seuravaa päivä menikin näiden kahden
jalkapallo matsia seuraillen :)
Perjanatai illalla oli sitten ekan rapurairain vuoro
minä "teininä" sellaisessa 70+ superenergia jengissä
isäni luona.
Helangåri raikasi ja nauru täytti talon.
Itse lähdin puolen yön aikaan veneellä ajelemaan
totaalisessa pilkko pimeässä takaisin saaren ja löysin jopa
omalle laiturilleni :)
Lauantaina sitten seuraavaan jengin haku
Neiti tärpästikkeli ja sen niin mulle tärkeä mami
bonuksena oma tytär
joka saanut ihan vaan extra extemporee vapaan,
päästäkseen saaristoon.
Kiitos Heidi <3!
Arvostan!
Minä sain sulan nutturaan.
Tito punkin.
Lili pelästyi ukkosen jyrinää
kadoksissa usean tunnin
löytyi mun sängyn alta.
Tytär ison mustelman käteensä.
Ystävättäri päänsäryn:)
Täpästikkeli aamukiukkun ja möksötystä.
Olisi halunnut viettää hiekkarantapäivää
sateesta huolimatta.
Viimeinen lomaviikko alkamassa.
En lasku päiviä,
vaan sekuntteja...
