On meidän iso lasitettu
parveke.
Mun oma
paikka kesät talvet.
Mutta asiasta kukkapurkkiin.
Tämä Sanna Weislenderin taide on ollut
paljon puheena meidän serkusten kesken tänä kesänä,
mun hurahdus
&
monet rakkaat ystävät ovat
näitä tauluja minulta kesän aikana saanut...
Kunnes tajusin mikä näissä mua niin kiehtoo.
Eläimet.
Ja miksi.
Isoisäni oli taitelija ja maalasi
eläimiä ispiroituneena useista matkoistaan
safarille kameroineen yhdessä Ilkka ja Sesse Koiviston kanssa.
Jos eläisi tätä päivää voisin kuvitella
että hänen taulunsa olisivat jopa voineet olla tätä,
with BOB style.
Ekasta työviikosta selvitty alkukankudesta
huolimatta.
Viikonloppuna edessä rapurairai,
tyttöporukassa.
Ihan parasta!
