tiistai 28. toukokuuta 2019











Alkukesän luonto ja vehreyden kirjo on parasta mitä tiedän.

Sen sävyt, tuoksu ja valo on minusta kauneimmillaan juuri ennen sadetta.
 Metsään laskeutuu satumainen tunnelma ja lintujen viserrys hiljenee.
 Kesäinen lämmin tihkusade.
Sadepisara nenän päässä.
Koirat nuuskii ilmaa nenä pystyssä syvin vedoin.
Iso sydän alkavalle kesälle ja tälle tihkusateiselle Tiistaille.

lauantai 25. toukokuuta 2019

Sisustelua sateisessa saaristossa.




Eilen illalla rantauduimme saareen myöhään illalla aavemaisen sumun saattelemana.
Oli niin  käsitämättömän hiljaista että Ronjakin totesi että nyt hän tajuaa sen
mitä hän ei ennen ole täällä olosta ymmärtänyt.
Rauha joka valtaa kehon ja mielen kuin salama kun astuu veneestä laiturille.


Kävimme ennen tänne tuloa pikapikaa Ikeassa ostamassa induktioliedelle 
 sopivan paistinpannun joka mökki keittiöstä vielä uupui.

Kuinka sitten kävikään...



Matkaan tarttui myös muutama tekokasvi vaikken niiden ystävä olekkaan muttta kun pärjäävät täällä ilman kastelua yksikseen pidempiäkin aikoja
 ja tuovat lämminhenkistä kodikuutta tänne valkoisuuden keskelle.

Toki kun muutan tänne taas kesäksi pysyvästi asumaan 
mukaan tulee myös aitoa vehreyttä.

Kello on samanlainen kun kaupunki kodissa.
Ostin niitä silloin tuplat kun olivat niin edulliset.

Ja sitten sokerina pohjalla tämä lamppu kaunokainen.
Rakkautta ensi silmäyksellä.
Näkisitte kuinka kauniin ja lämpimän tunnelman tämä saa mökissä illan hämärtyessä kynttilöiden kanssa.

Paikkoja piti tämän myötä laittaa vähän uusiksi jotta sai arvoisensa paikan.




Ihan nappi valinta, eikö vaan?!

torstai 23. toukokuuta 2019

Anttolanhovi








Alkuviikon saanut nauttia työn myötä myös näistä kauniista maisemista.

Maastopyöräilystä pääsin livahtamaan kun lupasin kuvata.
Mutta pyörät ja pyöräilijät katosi metsään ennen kuin ehdin sanomaan hep.
Joten heitä odotellessani kuvasin sitten kaikkea muuta:)






keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Viikonloppu saaristossa


Postauksia jälkijunassa.

Viime viikonloppuna vietimme Isäni syntymäpäiviä.
Hän ei ole Don Corleone, 
vaan isolla sydämellä ja rakkautta täynnä oleva Isä, Vaari sekä ystävilleen uskollinen ystävä.


Puolen yön aikoihin ajoin veneellä mökille ja hämmästyin
kuinka valoisaa vielä merellä oli.
Suuri kuu valaisi upeasti peilityyntä merimatkaa saareen.


Tito ja Luca nauttivat kaikilla aisteilla vapaudesta
kuin kolmesta saarella olevasta
karvakuono kavereistaan.
Jälleen näkemisen riemu oli jopa liikuttavaa.

Omalle mökille saapuessamme
 Tito niin väsynyt ettei edes
imurin ääni häirinnyt vanhan herran unta.


Mun kyy manaukset ei mennyt todellakaan ihan suunnitelmien mukaisesti.
Näihin törmäsin saman päivän aikaan muutamaankin otteeseen.

Näiden kohtaamisen jälkeen mun vaihtui lenkkarit kumisaappaisiin ja
 Titosta ja Lucan vapaus.
 Katselivat luontoa pikaisen korkeammalta.
Pojat kulkivat nimittäin
 sylissä kun piti päästä pisteestä A pisteeseen B.


Tulevana viikonloppuna kuitenkin uusilla manauksilla x2 takaisin saaristoon.
Saan tyttären mukaani.
 Jos manaukset ei vieläkään tepsi 
on kummallekin koiruudelle oma  turvallinen kainalo.


Eli siis kyyt muuttakoon muualle 
Me muutetaan saaristoon!

perjantai 17. toukokuuta 2019

Iltaretki meren äärelle







Sain tyttären alkuviikosta kotiin muutamaksi päiväksi.
Onnellinen näistä yhteisistä hetkistä.
Tito ja Luca saivat aikaan kunnon rähinät keskenään
mustasukkaisuudesta koska kummatkin 
olisivat halunneet olla Ronjan "the one and only"


Pojat sai kyllä tasavertaisesti syliä ja suukkoja.
Sekä tajusivat aika nopeasti että jos Ronjan vieressä
haluaa nukkua, on vaan yritettävä jakaa tämä aarre yhdessä.
Sulassa sovussa.


Toi yllä oleva kuva kertoo niin paljon.

Tito tuijottaa Lucaa ja ilme kertoo, näetkö missä olen,
uskallatko tulla lähemmäksi, senkin pikku kiusankappale.
Mä oon THE boss! 
(Mun kolmen kilon ikämies jellona:))



Huomenna ekaa kertaa saaristoon yöksi.
Manaan kyyt pois mun pihapiiristä ja sen jälkeen muutamme saaristoon.







sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Sadetta, sumua ja karvakuonoja









 Tito
mun leijona kuningas,
nuuskii ja nauttii. 
Tuoksusta ja tulevasta kesästä.

Minä nauttinut ihanasta tihkuvasta sateesta,
 sumuisista illoista sekä kuvaamisesta uudella objektiivillä.



Ehkä äitienpäivän kunniaksi poijilla hetkellien sopu.

Täällä nimittäin on viimeaikoina ollut kovat koiruuksien kesken 
väiliset taistelut pomon paikasta.

Mutta kun murahdan
pomon paikka täällä meidän perheessä ei jää epäselväksi.
Pätee jopa mun joskus mun kaikista rakkamaille.

Äitienpäivää äideille ja äidillisiä tunteita kokeville!

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Lumoavaa kauneutta






Kotiintulo matkalla tein "pikku" lenkin ja ajoin Roihuvuoren 
kirsikkapuiston kautta kun sattui olemaan kamera matkassa mukana.


Lumoavan kaunis puisto.
Suosittelen suurella sydämellä.