Tällä taas melkein puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen.
Vuosi lähtenyt käyntiin niinkuin muinakin vuosina,
poikkeuksena tietty että tätä kotoilua ja erakko elämää on tullut harrastettua enemmän kun koskaan.
Viihdyn enemmän kuin hyvin yksin mutta kun näinä aikoina yksinolo ei ole ihan pelkästään oma valinta.
Olen alkanut kaipaamaan extempore illan istujaisia, konsertteja, ulkomaan matkoja mun tyttären kanssa
(PALJON)
ja jopa niitä kerran vuodessa tehtyjä baari-iltoja
kun taksi tuonut kotiin aamu neljän jälkeen.
Eilen juhlistin syntymäpäivääni mun lempi paikassa Emäsalon kärjessä.
Ja niinkun kunnon synttäripäivään kuuluu, kontaten.
Syy ei ollut nyt juhla juoman määrä vaan sattumien suma.
Koska keli surkea, keskellä viikko otin karvakuonot mukaan jotta saavat juosta vapaana.
Heti vapaaksi päästyään säntäsivät haukkuen kallioiden pitkin rantaan.
On todella tottelevaisia mutta nyt sana "odota" hukkui aaltojen ja tuuleen huminaan.
Minä uuden objektiivin ja lenkkareiden kanssa pyllylaskua ja kontaten
jäisiä kalliota alas meren rantaan poikien perässä.
Rantaan päästyäni,jonka kalliot niin jäiset että taas joutui konttaamaan ja välillä laskemaan peppu mäkeä,
ymmärsin mikä sai koirat kuuroksi.
(Mulla jo kerran mennyt häntäluu poikki näillä kalliolla)
Batman!
Hän meidät nähtyään tuli rantaan moikkaamaan.
Rapsutteli poikia ja mietittiin yhdessä mikä olisi helpoin tapa päästä takasin parkkipaikalle.
Vaihtoehdot:
Piikkilangan läpi Rajavartioston puolelle jossa lunta tai kontaten ylös jäätynyttä kalliota pitkin.
Valitsin helpomman tien.
Koska karvakuonot meni piikki aidan läpi ja Batmankin sanoi että se on ihan ok.
Ihanaa alkanutta vuotta!
