Näytetään tekstit, joissa on tunniste tammikuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tammikuu. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. tammikuuta 2022

Tuulisia tunnelmia täältä rannikolata


 


Tällä taas melkein puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen. 
Vuosi lähtenyt käyntiin niinkuin muinakin vuosina,
poikkeuksena tietty että tätä kotoilua ja erakko elämää on tullut harrastettua enemmän kun koskaan.
 Viihdyn enemmän kuin hyvin yksin mutta kun näinä aikoina yksinolo ei ole ihan pelkästään oma valinta.

Olen alkanut kaipaamaan extempore illan istujaisia, konsertteja, ulkomaan matkoja mun tyttären kanssa
(PALJON) 
ja jopa niitä kerran vuodessa tehtyjä baari-iltoja
 kun taksi tuonut kotiin aamu neljän jälkeen.



Eilen juhlistin syntymäpäivääni mun lempi paikassa Emäsalon kärjessä.
Ja niinkun kunnon synttäripäivään kuuluu, kontaten.




Syy ei ollut nyt juhla juoman määrä vaan sattumien suma.
Koska keli surkea, keskellä viikko otin karvakuonot mukaan jotta saavat juosta vapaana.
Heti vapaaksi päästyään säntäsivät haukkuen kallioiden pitkin rantaan.
On todella tottelevaisia mutta nyt sana "odota" hukkui aaltojen ja tuuleen huminaan.
Minä uuden objektiivin ja lenkkareiden kanssa pyllylaskua ja kontaten 
jäisiä kalliota alas meren rantaan poikien perässä.


Rantaan päästyäni,jonka kalliot niin jäiset että taas joutui konttaamaan ja välillä laskemaan peppu mäkeä,
ymmärsin mikä sai koirat kuuroksi.
(Mulla jo kerran mennyt häntäluu poikki näillä kalliolla)

Batman!

Hän meidät nähtyään tuli rantaan moikkaamaan.
Rapsutteli poikia ja mietittiin yhdessä mikä olisi helpoin tapa päästä takasin parkkipaikalle.
Vaihtoehdot: 
Piikkilangan läpi Rajavartioston puolelle jossa lunta tai kontaten ylös jäätynyttä kalliota pitkin.


Valitsin helpomman tien.
Koska karvakuonot meni piikki aidan läpi ja Batmankin sanoi että se on ihan ok.




Ihanaa alkanutta vuotta!

maanantai 20. tammikuuta 2020

Parasta syntymäpäivä seuraa


Tammikuu.
Sunnuntai ja Suomenlinna.
Ystävyyttä ja sanatonta yhteenkuuluvaisuutta ja ymmärrystä.



Olen onnekas ja onnellinen että viereltäni on ystävä
joka kanssa voi vaan olla, vaikka tuntikausia sanomatta sanaakaan.
Tarttua käsivarresta kun kylmä tuuli menee luihin ja ytimiin.





Haahuilla yksin ja yhdessä.
Nauttien luonnon kauneudesta.

Ehkä tartuin Fridan MERI rakkauden?



Ennen lähtöämme kävimme nauttimassa meille 
"hah"
kaavoihin tottuneille syömässä samat eväät kun viimeksi.
Mutta eri paikassa:)

Josta saimme naurun aikaan ja raikaan!
 Tulppaaneista ja keittiö pyyhkeitä tehdyi sisustustyynyistä
Tämä just sitä ,
 meidän huumoria 
josta kikatuksen määrätä ei meinaa tulla loppua.






Kiitos sinulle käkkärä ihanasta päivästä.

Päivä jota muistelen
 lämmöllä
 vaikka illalla kotiin tullessani ihan syvä jäässä.
Aamulla kuumetta.
Mutta paras synttäri päivä!









sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Jos näitä karvakuonoja ei olisi.



Viime viikolla tuli puhetta kissoista ja koirista.
"Ottaisin koiran jos niitä ei tarvis viedä ulos."

Totesin, tykkään kissoista.
Mutta tästä kaikesta jää paitsi.







Kaksi tuntia aurinkoissa pakkas-säässä.
 Karvakuonojen riemua.
Kolmen koti nauti isolla sydämellä.
Yhdessäolosta.



Sunnuntai terkuin,
Pia ja pojat.

torstai 12. tammikuuta 2017

Ok, taas ykskaks talvi



Nyt vaan en pysy mukana näissä pikkaisen nopeasti
vaihtuvissa säätiloissa.

Aamulla töihin lähtiessäni + asteita, maa kuiva
okey 
lenkkari keli.

Illalla töistä lähtiessä nilkkoihin asti lunta.
Ei todellakaan enää lenkkari säätila.

Tytärkin nauroi kun tulin kotiin kysyen
-yllättikö talvi?!
johon vastasin 
-joo, ehkä vähän, mutta onhan meillä sentään talvirenkaat!
Katsoi mun lenkkareita ja pyöritteli silmiään,
- äiti, nyt on Tammikuu!!!
 Voi kun näkisitte tuon paljon puhuvan
 mäenvaanniinymmärräsua ilmeen
(silmänpyörittelijä eilen itse lenkkarit jalassa)



Kuusi vietiin loppiaisena pois
ja siitä jäänet valot tökkäsin lasipurkkiin
näytti tylsältä
mutta muutama puolakanvarpu
pelasti asian.

Torstai terkuin




keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Pakkanen paukkuu



Täällä rannikolla pakkasmittari vaan laskee
ja siihen päälle toi kylmä pohjoistuuli.

 2/3 tässä inhoaa kylmyyttä tässä taloudessa,
mutta mun pakkastyttö ei moksiskaan...

Tito ja minä pelkästä ajatuksesta ulos menosta
melkein jo umpijäässä.

Iltalenkki.
Minä vuorattuna pipoon, villakaulaliinaan ja pakkashousuihin.
Tito villapaitaan.

Karvanaama hyppeli heti kotiovelta
kolmella jalalla
Joten aika pika lenkki:)

Tänään oli pakko käydä hakemassa lisää lämpöä kotiin.
En tiedä mikä tässä vihreässä nyt niin vetoaa.
 Tuntuu nyt omalta.
Ja hassua, 
vihreä aina kuulunut mun "yök" väreihin.









torstai 7. tammikuuta 2016

Freezing cold...



OK,
 toivon
lunta ja talvea
mutta en kylmää!

Aamulla mittari näytti -32 astetta
ja 
siihen päälle vielä pohjoistuuli!

Karvanaama lähtee kuten aina suurella
innolla ja ulinan saattelemana lenkille
kunnes ulko-ovesta astuessamme tajuaa
että vaikka melkein sirkuskoira onkin,
yhdellä tassulla on pikkasen vaikeaa liikkua
saatika sitten toimittaa niitä "hätiä"

Anteeksi julmuuteni, 
mutta aamulla en voinut pidättää nauruntirskahusta.
 Titolla niin oma rituaali tuon isomman hädän kanssa.
Hakee paikan ja sen jälkeen hurjat ympyrä tanssit
kyykkyasento,
 häntä ylös sekä oikea takatassu.
No tänään ei homma sujunut kun Stömsöössä...
Nimittäin tassut paleli kovasti paljon
 mitä silloin voi tehdä,
no tietty nostaa kummatkin takatassut ylös
ja höh
kuono edellä lumihankeen :)
(voi kun olisin saanut tän kuvattua,
 oli kuin suoraan jostain Disneyn piiretystä)

Mutta voi se nolouden määrä
kun itsekin tajusi että hups jotain meni pieleen...

Kotiin tullessamme yritin vielä lohduttaa
pikkuista sielua,
 kehua reipasta poikaa,
joka uskaltaa pakkaseen,
namia,
 ei kelvannut,
nolloissaan meni makaaman omaan sänkyynsä
jota en vaan voinut kuvata :)
(alla oleva kuva eiliseltä)




Mutta kohti uusia seikkailuja,
 iltapisu hetki edessä
ja mittari huitelee samoissa lukemissa.


Kotona onneksi lämpöä meille vilukissoille piisaa.



sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Sunnuntai, lumijellona ja fiilistelyä...




...ja paljon lunta, aah ihanaa!!!

Aamulla pakkashousut päälle
ja pitkä lenkki karvakuonon kanssa 
tuulessa ja tuiskussa.

Nenät jäässä,
kummallakin,
toisella kaikista hyvistä hajuista hangessa,
toisella kylmästä tuulesta...





Kotiin tullessa kummatkin nautiskeli
kodin lämmöstä.


Tällaiset päivät ihan
parasta!
Hymyilyttää.






lauantai 10. tammikuuta 2015

Ripaus pinkkiä..




...harmauden keskelle!

Ihana
tulppaani
aika on vihdoin
täällä!!!!




Kukkia ei meidän kotoa yleensä löydy,
jos on harvoin kukkia ostan,
 yleensä aina valkoisia.

Tänään noi pinkit ja violetit vaan tuntuivat 
omalta...

Ihanaa viikonloppua,