torstai 20. tammikuuta 2022

Tuulisia tunnelmia täältä rannikolata


 


Tällä taas melkein puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen. 
Vuosi lähtenyt käyntiin niinkuin muinakin vuosina,
poikkeuksena tietty että tätä kotoilua ja erakko elämää on tullut harrastettua enemmän kun koskaan.
 Viihdyn enemmän kuin hyvin yksin mutta kun näinä aikoina yksinolo ei ole ihan pelkästään oma valinta.

Olen alkanut kaipaamaan extempore illan istujaisia, konsertteja, ulkomaan matkoja mun tyttären kanssa
(PALJON) 
ja jopa niitä kerran vuodessa tehtyjä baari-iltoja
 kun taksi tuonut kotiin aamu neljän jälkeen.



Eilen juhlistin syntymäpäivääni mun lempi paikassa Emäsalon kärjessä.
Ja niinkun kunnon synttäripäivään kuuluu, kontaten.




Syy ei ollut nyt juhla juoman määrä vaan sattumien suma.
Koska keli surkea, keskellä viikko otin karvakuonot mukaan jotta saavat juosta vapaana.
Heti vapaaksi päästyään säntäsivät haukkuen kallioiden pitkin rantaan.
On todella tottelevaisia mutta nyt sana "odota" hukkui aaltojen ja tuuleen huminaan.
Minä uuden objektiivin ja lenkkareiden kanssa pyllylaskua ja kontaten 
jäisiä kalliota alas meren rantaan poikien perässä.


Rantaan päästyäni,jonka kalliot niin jäiset että taas joutui konttaamaan ja välillä laskemaan peppu mäkeä,
ymmärsin mikä sai koirat kuuroksi.
(Mulla jo kerran mennyt häntäluu poikki näillä kalliolla)

Batman!

Hän meidät nähtyään tuli rantaan moikkaamaan.
Rapsutteli poikia ja mietittiin yhdessä mikä olisi helpoin tapa päästä takasin parkkipaikalle.
Vaihtoehdot: 
Piikkilangan läpi Rajavartioston puolelle jossa lunta tai kontaten ylös jäätynyttä kalliota pitkin.


Valitsin helpomman tien.
Koska karvakuonot meni piikki aidan läpi ja Batmankin sanoi että se on ihan ok.




Ihanaa alkanutta vuotta!

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Syksy hiipii



Olen taas saanut viettää upean kesän saaristossa.
 Oli tarkoitus sulkea mökki tänään mutta 
en sitä sittenkään vielä malttanut tehdä.







Kesä ollut upea! 

Kuuma jopa minulle.
 Jolla villapaita päällä kun mulla topi päällä.
 
Tänä kesänä repäsin ja ostin laiturin päähän rappuset josta pääsin aamulla mereen uimaan.






Tämän kesän ihan parasta on ollut meidän kiva lämminhenkinen Juhannus.
Tyttären kanssa kaksi viikkoa saaristossa.
Ihana Elokuun päivä serkun tyttären kanssa merellä.


Pojat myös nauttineet saaristo elämän vapaudesta.
Tito kylläkin enemmän katsellut sivusta pikkubrodin intoa.

Tää hassu karva tassu on vaan niin elementissään kun pääsee saaren.
Vene matka jännittää edelleen mutta nykyään tulee mun ja Titon viereen.
Veneen lattialla, tiukasti kiinni.






On se vaan. Mökillä ajaa peurat pois.
Tukka sekasin kun tulee takasin.


Meidän kesämökki pääsi myös tänä kesänä Maalla lehteen.




Viikon päästä taas näihin maisemiin.


tiistai 20. heinäkuuta 2021

Pitkä kuuma kesä


Täällä nautittu täysin siemauksin ihanasta aurinkoista kesästä.

Tytärkin saaressa kanssani kokonaiset kaksi viikkoa juhannuksena sattuneen pikku haaverin vuoksi. Onneksi ei mitään sen vakavampaa kuin yksi murtunut kylkiluu. Ikävä juttu mutta onni onnettomuudessa kuitenkin koska ilman tätä tapahtumaa meillä ei olisi ollut mahdollista viettää yhdessä näin pitkää aikaa.

Aurinko porottanut kuumana siniseltä taivaalta jo yli kuukauden. Meri melkein peilityyni aamusta iltaan. Mökin ovet auki yötä päivää ja hyttysverkoista huolimatta joku inisiä jostain rakosta löytänyt sisälle.  Kuumuus välillä ollut jopa tuskallista, trooppisista öistä puhumattakaan olen nauttinut kesästä joka solulla.



Sunnuntaina tuli se paljon kaivattu sade. Kaatosade.  Silmänräpäytyksessä  koko luonto hiljeni, taivas oli pikimusta, tuuli nousi myrskyksi niin että terassin kalusteet kaatuivat ja sitten tuli vettä niin paljon etten ole koskaan sellaista kaatosadetta kokenut.  Noin kolme minuuttia. 

Sitten tyyntyi, aurinko porotti taas siniseltä taivaalta ja metsä höyrysi usvaisena. Maagisen kaunista!




Luca pääsi "nallekarhu" lookistaan ei vaan kuumuuden takia vaan myös siksi että meri on hänelle kuin magneetti ja paksu turkki oli huono yhtelö tähän uintiharrastukseen nimittäin voitte ehkä kuvitella paljonko tollaisen karvakasan kihara pitkä turkki painaa kastuessaan?! Minäpä kerron. Niin paljon että uidessa turkki painoi varmaan koiraa kolme kiloa enemmän ja teki lempiharrastuksesta pikkaisen haasteelliseksi joten ei kun trimmeri kehiin ja lempiharrastus voi jatkua turvallisesti.

Vanha herra Tito seuraa näitä uintiretkiä mielellään ihan kuivalta maalta tai ääritapauksissa polviin asti. Joka Titon mittakaavassa on noin kolme senttiä. Kova uimari hänkin oli nuoruusvuosina.



 Terkut täältä ja ihanaa kesän jatkoja teille kaikille!

tiistai 22. kesäkuuta 2021

Lomaterkut saaristosta


Vihdoin taas täällä omassa pienessä punaisessa mökissäni, saaristossa.
 Minä, vilukissana pakkaan laukun täyteen villapaitoja ja sukkia tänne tullessani.

Mukana kyllä yhdet villasukat ja yksi melkein villapaidaksi laskettava hupullinen paita joka oli ihan tarpeellinen lauantai iltana kun istuimme serkkuni terassilla aamu kolmeen.

Hyttyset kun meinasi syödä minut. Kirjaimellisesti.

Mökin ovi ollut auki yötä päivä. Karvakuonot tulevat ja menevät kellonajasta riippumatta. Yritän olla ajattelematta pihapiirissä mahdollisesti luikertelevia siksak selkäisiä matelijoita.

Kyitä täällä on ja tulee aina olemaan. Piste. Karvakuonoja en voi, enkä halua teljetä sisään tai remmin. 

Pakko vaan niiden nauttia kesästä ja vapaudesta.





Saanut lainaksi yhden Macro linssin rakkaalta ystävältä jonka kanssa kivaa kyykkiä puskissa.



 





Meidän saaressa pesivä joutsen saanut tänä kesänä kolme poikasta. Viime kesänä pesän munat ja pesä kostui, eikä poikasia syntynyt. 
Joten nyt hymyssä suin on ollut ilo seurata tätä.


Ihanaa Tiistai iltaa!



sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Kesäkuun kuulumisia

Täällä ollaan, edelleen kaupungissa.

 Siitepölyn määrä saaristossa oli mulle aivan liikaa viime mökkireissulla joten pysytellyt turvallisesti täällä mantereen puolella.

Ensi viikolla uusi yritys!


Kotona Ikean lasi pöytä sai tammikannen. Ihan syystä etten jaksa päivittäin pyyhkiä pölyjä.





 Eilen illan DIY juttu joka mielestäni superhieno.
Valkoinen Ikean Malm lipasto sai uuden värin.

Ajattelin että tämä tunnin juttu.
No ei, menikin noin neljä tuntia.
Mutta kannatti. 
Super tyytyväinen. 
Lopputulos ihan mitä suunnittelut.



Ihan kädetön kaikkeen mikä liittyy istuttamiseen. Harmitta, koska tykkäsin osata. Mulla työkaverina ystävä joka tietää ihan kaiken kasveista. Imen tietoa. 

Ok, sain avokaadot kasvaman...







.... sekä Bataatin, jota kasvattanut pari kuukautta.
Totesin ettei tästä tule mitää.
Viikko sitten alkoi kasvamaan.

Maltti on valttia.

Minä nopean toiminnan tyyppi.
Kasvien kasvatus taitaa olla hyvä vastapaino.