maanantai 4. heinäkuuta 2022

Tällä taas


On tainnut mennä aika pitkä tovi kun täällä kuulumisia jakanut.
En osaa sanoa venyykö taas seuraava puoli vuotta eteenpäin mutta kiva olla täällä taas.

Ollaan siis lomalla ja saaristossa.
Tito ja Luca ja allekirjoittanut nauttineet isosti.
Pojat nauttineet täysin tassuin vapaudesta.
Ovi ollut auki 24/7 kun vielä ei inisevät hyttyset olleet riesana.
Viime yön kaatosateen jälkeen tilanne varmaan muuttuu ja ensi yön ovet menee kiinni.

Luca viimeisen kahden viikon aikana aamuyöstä ottanut vahtivuoron.
Kääntyessäni, tiedän että yksi puutuu.
Noussut unisena ja sielä hän makaa.
Terassilla.
Vahtii ja murisee myös minulle, kunnes tunnistaa ja komennan takasin sisälle nukkumaan.
Ja sitten alkaa Titon puolelta armoton murina ja räksytys.
Tito sitä mieltä että ettei 160cm sänkyyn mahdu kun minä ja hän.



 Pojat oikeasti parhaita kamuja.

Luca havittelee kylläkin  kovasti lauman johtajan paikkaa 12v broidiltaan. 
Tito vielä kynsin hampain yrittää pitää kiinni hänelle kuuluvasta paikastaan.
Luca kai jotenkin ymmärtää että broidi jo niin vanha ettei ihan täysin voimin halua 
pomon paikasta taistella 
vaikka tietää että tosi taistoissa Tito toiseksi jäisikin.

Kyllä niillä välillä yhteenottoja tullut, rajujakin.
Näissä Tito kyllä jäänyt pahasti alakynteen ei vaan iän vuoksi vaan myös kokoeron takia.

Painiotteluiden seurauksena Titon lonkkaluu hypännyt paikaltaan muutaman kerran,
osaan sen nykyään jo itse niksauttaa paikoilleen. Nyt,  jos vaistoan että kohta edes
painimatsi menen väliin ja vihellän pelin poikki ennenkun se ehtii edes alkamaan.








Olen nauttinut yksinolosta, lämmöstä, auringonpaisteesta, 
veneellä ilta-ajeluista tyynellä merellä 
moottorin hiljaisesti putkuttaen, hiljaisuudesta sekä toinen toistaan
kauneimmista auringonlaskuista.
Viikonpäivät menettänyt merkityksen samoin kello.
Herään kun herään, syön kun on nälkä ja menen nukkumaan kun alkaa väsyttämään.


Mun rakkauspakkaus vietti täällä muutaman päivän lomani alussa ja tulee 
uudestaan vielä lomani viimeisenä viikonloppuna "kaverinsa" kanssa millä nimellä Isäni
kutsuu tyttäreni poikaystävää ja jota odottanut jo melkein vuodenpäivät 
malttamattomana odottavansa tapaavansa. 
 Tämä meitä kahta kovasti naurattanut, kaveri, onhan sillä nimikin.

Mulle piti tulla ystävä tänään kylään mutta perui joka harmittaa 
koska olin odottanut tapaamista todella paljon.

Viime viikolla,  joku päivä, kävin karvakuonojen kanssa saaressa
joka perinteeksi muodostunut.
Kesätreffit.
Paikka jossa Tito aina hyppää samaan syliin ja nukahtaa siihen.
Jossa minäkin rentoudun ja pystyn puhumaan kaikesta.
Saariston upeimmat maisemat ja josta aina lähden hymystä suin.




Meillä on täällä hyvä olla.
Puss!
 


torstai 20. tammikuuta 2022

Tuulisia tunnelmia täältä rannikolata


 


Tällä taas melkein puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen. 
Vuosi lähtenyt käyntiin niinkuin muinakin vuosina,
poikkeuksena tietty että tätä kotoilua ja erakko elämää on tullut harrastettua enemmän kun koskaan.
 Viihdyn enemmän kuin hyvin yksin mutta kun näinä aikoina yksinolo ei ole ihan pelkästään oma valinta.

Olen alkanut kaipaamaan extempore illan istujaisia, konsertteja, ulkomaan matkoja mun tyttären kanssa
(PALJON) 
ja jopa niitä kerran vuodessa tehtyjä baari-iltoja
 kun taksi tuonut kotiin aamu neljän jälkeen.



Eilen juhlistin syntymäpäivääni mun lempi paikassa Emäsalon kärjessä.
Ja niinkun kunnon synttäripäivään kuuluu, kontaten.




Syy ei ollut nyt juhla juoman määrä vaan sattumien suma.
Koska keli surkea, keskellä viikko otin karvakuonot mukaan jotta saavat juosta vapaana.
Heti vapaaksi päästyään säntäsivät haukkuen kallioiden pitkin rantaan.
On todella tottelevaisia mutta nyt sana "odota" hukkui aaltojen ja tuuleen huminaan.
Minä uuden objektiivin ja lenkkareiden kanssa pyllylaskua ja kontaten 
jäisiä kalliota alas meren rantaan poikien perässä.


Rantaan päästyäni,jonka kalliot niin jäiset että taas joutui konttaamaan ja välillä laskemaan peppu mäkeä,
ymmärsin mikä sai koirat kuuroksi.
(Mulla jo kerran mennyt häntäluu poikki näillä kalliolla)

Batman!

Hän meidät nähtyään tuli rantaan moikkaamaan.
Rapsutteli poikia ja mietittiin yhdessä mikä olisi helpoin tapa päästä takasin parkkipaikalle.
Vaihtoehdot: 
Piikkilangan läpi Rajavartioston puolelle jossa lunta tai kontaten ylös jäätynyttä kalliota pitkin.


Valitsin helpomman tien.
Koska karvakuonot meni piikki aidan läpi ja Batmankin sanoi että se on ihan ok.




Ihanaa alkanutta vuotta!

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Syksy hiipii



Olen taas saanut viettää upean kesän saaristossa.
 Oli tarkoitus sulkea mökki tänään mutta 
en sitä sittenkään vielä malttanut tehdä.







Kesä ollut upea! 

Kuuma jopa minulle.
 Jolla villapaita päällä kun mulla topi päällä.
 
Tänä kesänä repäsin ja ostin laiturin päähän rappuset josta pääsin aamulla mereen uimaan.






Tämän kesän ihan parasta on ollut meidän kiva lämminhenkinen Juhannus.
Tyttären kanssa kaksi viikkoa saaristossa.
Ihana Elokuun päivä serkun tyttären kanssa merellä.


Pojat myös nauttineet saaristo elämän vapaudesta.
Tito kylläkin enemmän katsellut sivusta pikkubrodin intoa.

Tää hassu karva tassu on vaan niin elementissään kun pääsee saaren.
Vene matka jännittää edelleen mutta nykyään tulee mun ja Titon viereen.
Veneen lattialla, tiukasti kiinni.






On se vaan. Mökillä ajaa peurat pois.
Tukka sekasin kun tulee takasin.


Meidän kesämökki pääsi myös tänä kesänä Maalla lehteen.




Viikon päästä taas näihin maisemiin.


tiistai 20. heinäkuuta 2021

Pitkä kuuma kesä


Täällä nautittu täysin siemauksin ihanasta aurinkoista kesästä.

Tytärkin saaressa kanssani kokonaiset kaksi viikkoa juhannuksena sattuneen pikku haaverin vuoksi. Onneksi ei mitään sen vakavampaa kuin yksi murtunut kylkiluu. Ikävä juttu mutta onni onnettomuudessa kuitenkin koska ilman tätä tapahtumaa meillä ei olisi ollut mahdollista viettää yhdessä näin pitkää aikaa.

Aurinko porottanut kuumana siniseltä taivaalta jo yli kuukauden. Meri melkein peilityyni aamusta iltaan. Mökin ovet auki yötä päivää ja hyttysverkoista huolimatta joku inisiä jostain rakosta löytänyt sisälle.  Kuumuus välillä ollut jopa tuskallista, trooppisista öistä puhumattakaan olen nauttinut kesästä joka solulla.



Sunnuntaina tuli se paljon kaivattu sade. Kaatosade.  Silmänräpäytyksessä  koko luonto hiljeni, taivas oli pikimusta, tuuli nousi myrskyksi niin että terassin kalusteet kaatuivat ja sitten tuli vettä niin paljon etten ole koskaan sellaista kaatosadetta kokenut.  Noin kolme minuuttia. 

Sitten tyyntyi, aurinko porotti taas siniseltä taivaalta ja metsä höyrysi usvaisena. Maagisen kaunista!




Luca pääsi "nallekarhu" lookistaan ei vaan kuumuuden takia vaan myös siksi että meri on hänelle kuin magneetti ja paksu turkki oli huono yhtelö tähän uintiharrastukseen nimittäin voitte ehkä kuvitella paljonko tollaisen karvakasan kihara pitkä turkki painaa kastuessaan?! Minäpä kerron. Niin paljon että uidessa turkki painoi varmaan koiraa kolme kiloa enemmän ja teki lempiharrastuksesta pikkaisen haasteelliseksi joten ei kun trimmeri kehiin ja lempiharrastus voi jatkua turvallisesti.

Vanha herra Tito seuraa näitä uintiretkiä mielellään ihan kuivalta maalta tai ääritapauksissa polviin asti. Joka Titon mittakaavassa on noin kolme senttiä. Kova uimari hänkin oli nuoruusvuosina.



 Terkut täältä ja ihanaa kesän jatkoja teille kaikille!

tiistai 22. kesäkuuta 2021

Lomaterkut saaristosta


Vihdoin taas täällä omassa pienessä punaisessa mökissäni, saaristossa.
 Minä, vilukissana pakkaan laukun täyteen villapaitoja ja sukkia tänne tullessani.

Mukana kyllä yhdet villasukat ja yksi melkein villapaidaksi laskettava hupullinen paita joka oli ihan tarpeellinen lauantai iltana kun istuimme serkkuni terassilla aamu kolmeen.

Hyttyset kun meinasi syödä minut. Kirjaimellisesti.

Mökin ovi ollut auki yötä päivä. Karvakuonot tulevat ja menevät kellonajasta riippumatta. Yritän olla ajattelematta pihapiirissä mahdollisesti luikertelevia siksak selkäisiä matelijoita.

Kyitä täällä on ja tulee aina olemaan. Piste. Karvakuonoja en voi, enkä halua teljetä sisään tai remmin. 

Pakko vaan niiden nauttia kesästä ja vapaudesta.





Saanut lainaksi yhden Macro linssin rakkaalta ystävältä jonka kanssa kivaa kyykkiä puskissa.



 





Meidän saaressa pesivä joutsen saanut tänä kesänä kolme poikasta. Viime kesänä pesän munat ja pesä kostui, eikä poikasia syntynyt. 
Joten nyt hymyssä suin on ollut ilo seurata tätä.


Ihanaa Tiistai iltaa!