IHME
viikkon alku,
olen tavannut sattumalta ystäviä
joita en nähnyt melkeen pariinkymmenen vuoteen,
ja kaksi ystävää ottanut yhteyttä
puhelimitse…
Kivoja iloisia jälleen näkemisiä,
sekä kuulumisia,
mutta täytynee myöntää,
että herättää ajatuksia ja jopa vähän
kummastusta,
miksi kaikki näin kerrallaan…
Muutenkin oma elämä
jonkinmuotoisessa tienhaarassa.
Muttä tätä tämä elämä on.
Kuin puun juuret,
haarautuvat useaan suuntaan,
tukevasti maassa,
mutta suuret myrskyt saattavat saada myös
vankankin puun kaatumaan,
ehkä.
Sekava kirjoitus,
mutta tänään allekirjoittaneen
pää myllerrystä täynnä.
Sähköä ilmassa,
mutta ei vaan myllerystä ja salamonita.
Ehkä helpottaisi:)
Tunteellista Tiistaita rannikolta,
