Sohvan roudasta saaristossa,
kapeita polkuja veneeseen ja kivisiä polkuja ylämäkeä
silmät sokkona minne seuraava askel asettuu,
onko edessä kivi, oksa vai jotain muuta:)
Tämä postaus vaatii pikkuisen tausta selvennystä,
nimittäin minun serkku (R:n kummisetä)
hankki itselleen uuden sohvan ja tämä valkoinen
ihanuus jäi niin kun ylimääräiseksi,
sain viestin että saan noutaa vajasta,
jos kiinnostaa
(arvasi että otan innolla vastaan)
Koska minulle tuli juhannukseksi vieraita,
ajoimme saareen Sunnuntaina ennen Jussia
R:n kanssa,
tarkoituksena kantaa sohva meille...
...mutta projekti ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut...
R luovutti viidensadan metrin jälkeen,
ilmoittaen ei pysty ei kykene...
Eikun sohva takaisin vajaan :)
R luovutti viidensadan metrin jälkeen,
ilmoittaen ei pysty ei kykene...
Eikun sohva takaisin vajaan :)
Uusi yritys.
Sohvan roudaus part 2,
olin "vähän" laskenut R:n kummisedän apuun,
heidän päässään,
muuta sattui huono viikonloppu,
kun oli ollut
poikien ilta joka jatkunut aamu kuuteen :)
Kummisetä näki paremmaksi oman sängyn,
kuin jonkun sohvan roudaamisen,
jonka voi tehdä huomennakin :)
Isobroidi,
joka osallistunut samoihin juhliin,
myös aamu kuuten,
jonka taisin herättää kello yksi ilta päivällä,
pirtsakkana vartin varoituksella tuli apuun:)
( sekkupoikiin voi aina luottaa <3 )
Meidän päässä sitten oli vaan niin totaalinen
girl power
meininki
"jaksaa, jaksaa"
( Ps: Ninni oisi taatusti jaksanut,
mutta minä tarvitsin ylämäessä pari lepohetkeä)
Mutta sohva mökissä
- tykkään isosti!!!!!
