Olohuoneen maalattu seinä ja muutama taulu

Kuinka kävikään?!

Maalasin olohuoneen seinän ja tarkoituksena oikeasti oli jättää ne ihan niin.

Pari taulua, selkeyttä ja harmoniaa.

Nanosekuntin tämä puhdas seinä tuntui hyvältä kunnes 

totesin ettei tämä ole minua.

Nyt seinällä.

Isosisän maalaamat taulut sekamelskana muiden taulujen joukossa.

Tykkään.

Kehystin myös mun lemppari kuvan kortin kera.

Parvekkeella jo aamuisin nautittu aamukahvit

tuulesta ja tyrskystä huolimatta.

Kevättä kohden!

Lomailua saaristossa

Terkut täältä saariston rauhasta.

Tällä vietämme rentoa eloa seuraavat kaksi viikkoa.

Täällä parhautta on kun voi vaan istua tuntikausia laiturilla

kuunnellen aaltojen liplatusta, lintujen viserrystä auringon lämmittäessä kasvoja.

Käpertyä iltaisin villasukat jalassa lämpimään torkkupeiton sisälle 

terassille kirjaa lukien tai auringonlaskuja ihaillen.

Tai vaan olla, ajattelematta yhtään mitään!

Eilen kannoin kaikkea palavaa romua

 kokkoon niinkun myös tämän allaolevan vanhan pulpetin.

Hain tyttären illalla tänne saaristoon ja ruokaostoksilla päätimme 

että käymme ostamassa vähän yrttejä ja teemme oman pikku yrttitarhan.

Matkalla takaisin saaristoon mietin että minne yritit istuttaisin.

Pulpetti kannettiin takasin kokosta terassille ja tässä lopputulos.

Illalla lähdimme vielä veneretkelle pienessä kesäisessä tihkusateessa usean sateenkaaren alla.

Sateen lakattua niin taivas kuin meri loisti upeissa oranssin sävyissä.

Tänään sadepäivä ja illaksi jopa luvattu ukkosta.

Valitettavasti vaan ukkonen harvoin eksyy tänne saaristoon.

Sateesta välittämättä puen nyt sadetakin päälle ja lähden metsään poimimaan kuusenkerkkiä josta

tarkoitus tehdä illaksi pestoa uusille perunoille.

Reseptin laitan jakoon mikäli maku sen arvoinen.

Vihdoin, ensimmäinen saaristo viikonloppu!

Viime Lauantai iltana, 
töiden jälkeen hain tyttären matkaan Stadista

 ( noloa kuulemma sano Helsingistä)

Porvoosta nappasimme karvakuonot reissuun mukaan, kävimme
 pikaisesti ruokakaupassa.

Ja sitten SAARISTOON!!!

Syke laski ja rauha valtasi mielen kun hyppäsimme veneeseen
 tietäen kuitenkin

mikä armoton hiirien papana määrä meitä mökillä oli odottamassa.

Vika täysin minun kun olin unohtanut viime syksynä tukkia takasta niiden lempi reitin sekä

uuden keittiön myötä tiski kaappiin jäänyt hiirille mentävä rako sekä pahin virhe,

roskapusseille tarkoitettu astia oikeen päin, joten papanoiden lisäksi 
roska-astia täynnä muumioituneita hiiren raatoja.

Kannoimme melkein kaiken mökin sisältä terassille ja

kuurasimme Lauantai iltamyöhään mökin lattiasta kattoon.

Ehdimme kuitenkin siivousurakan nauttimaan kauniista auringonlaskusta sekä takkatulen lämmöstä.

Aamulla heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen lintujen viserrykseen ja kauniiseen auringonpaisteeseen.

Saaren kaunis vehreys on näin alkukesästä kauneimmillaan.
Yllätyin, koska muutama viikko sitten saarella käydessäni puissa ei ollut edes hiirenkorvia.

Tänä vuonna tein lupauksen että mustikat kerään talteen
ainaskin kukinta lupaa mahtavaa satoa.
Huomasin myös enimmäistä kertaa huomata että puolukka kukkii.

Sunnuntai aamuna siivosin terassin jonka jälkeen suuntasimme meidän saaren hiekkarannalle
joka karvakuonojen ehdottomasti THE TOP ONE paikka.
Täällä Tito unohtaa olevansa vanha ja jaksaa juosta kilpaa rantaa ees sun taakse
jahdaten paljon nopeampaa ja ketterämpää pikkubrodiaan.
Canonin kanssa tässä vauhdissa ei edes pysy perässä, eikä harmita epäskarpit kuvat lainkaan sillä
 tätä iloa ja vapauden riemua on aina yhtä ihanaa sivusta seurata.

Illalla kylläkin Tito niin väsynyt päivän leikeistä että ei meinannut jaksaa mukaan
tarkkailemaan pihan siivous puuhia, vinkui vaan onnettomana terassilla.
Tito kun on mun varjo jonka aina mukana sielä missä minäkin.
Tytär kantoi herran rantaan ja teki takistaan Titolle paikan josta sai seurailla meidän touhuamista.
Hetken yritti tsempata kunnes nukahti kirjaimellisesti istuvalleen.

Illalla kävimme saunassa, grillasimme tyttären valmistamia taivaallisen hyviä herkkuja terassilla 
avotulen ääressä tyynessä illassa auringonlaskua ihaillen.
Skumpalla skoolailen.

Minä yhden lasillisen ja tytär loppu pullon.
Ketutti kun elämä välillä on vastoinkäymisiä täynnä eikä aina ehkä aivan oikeudenmukainen.
Voin kertoa että tässä ei auttanut äidilliset puheet
"kaikella on tarkoitus" tai "kyllä kaikki vielä järjestyy"

Maanataina iltana
 kun kannoin meidän laukut veneeseen mun "varjo" oli hävinnyt.

Joku muukin kuin minä
 oli sitä mieltä että täältä en halua lähteä pois!

Ensimmäinen LOMAutus viikko

Kotia en ole tänne tainnut pitkään aikaan kuvailla

mutta tällä viikolla siihen on ollut aikaa.

Olin suunnittelut

että käytän tämän ensimmäisen viikon tehokkaasti.

Tein jo viime viikolla "to do" listan.

• siivoa kaapit ja heittää kaikki ylimääräinen pois
• pese ikkunat
• siivoa parveke
• trimmaa koirat
• pese Esterissä (meidän pyykkituvan pesukone) pyykkiä
• ulkoile ja nauti!

Tästä listasta tehnyt kaksi asiaa,

ulkoillut enemmän kun pitkään aikoihin ja nauttinut joka hetkestä.

Esteri myös pessyt pyykkiä monta koneellista jotka odottaa "jotakuta" innokasta 

viikkaamaan ne myös takaisin niille kuuluville paikoille.

Puhtaina ja raikkaina odottelevat vielä Ikean kasseissa.

En tunnista itsessäni tätä tällaista niin laiskaa minua.

Tytär eilen naureskeli puhelimessa, mami älä stressaa. 

Tähän sun listaan varmaan riittää aikaa...

Jep, näin se kai on.

Ensi viikon töissä ja sitten taas aikaa.

Teen sen mikä tuntuu hyvälle.

Cosmo on meidän tämän viikon ihana kamu.

Tuttavuutta tehty jo ennenkin mutta satuimme samalle pellolle 

jossa koirat saivat olla vapaana.

Voi sitä riemua ja riehumista.

Ihanaa viikonloppua.

Me lähdetään ulos nuuskiin kevättä.

Aikamatkalla Eero Aarnion kotona

Olen päässyt mukaan ihan mielettömän upeaan projektiin jonka myötä pääsin

mukaan kun Bo Bedre lehden toimittaja tuli Suomeen tekemään jutun

Eero Aarniosta.

Sovittu noin tunnin haastattattule venyi melkein kahteen tuntiin

kun Eeron tarinat pääsivät käyntiin.

Joita kuuntelin hurmoksessa jopa niin, 

etten malttanut syödä esille laitettua tarjoilua,

josta sekä Eero että hänen vaimonsa olivat pikaisen huolissaan :)

"maista edes mansikka"

Sori, ja kiitos mutta olen allerginen.

Tätä päivää en koskaan tule unohtamaan!