Olohuoneen maalattu seinä ja muutama taulu

Kuinka kävikään?!

Maalasin olohuoneen seinän ja tarkoituksena oikeasti oli jättää ne ihan niin.

Pari taulua, selkeyttä ja harmoniaa.

Nanosekuntin tämä puhdas seinä tuntui hyvältä kunnes 

totesin ettei tämä ole minua.

Nyt seinällä.

Isosisän maalaamat taulut sekamelskana muiden taulujen joukossa.

Tykkään.

Kehystin myös mun lemppari kuvan kortin kera.

Parvekkeella jo aamuisin nautittu aamukahvit

tuulesta ja tyrskystä huolimatta.

Kevättä kohden!

Helmikuu ja heh ne tulppaanit...

Kun innostun,

innostun isosti.

Sateisena, synkkänä ja tuulisena Helmikuuna

kantanut kotiin tulppaaneja.

 Anteeksi.

Ystäväni kanssa saatu hyvät naurut aikaan näistä tulppani postauksista.

 Päätin etten yhtäkään tulppaania 

tänne kuvaa.

Miten tässä näin nyt kävikin?

Kevättä rinnassa

 Valo, aurinko ja lämpö tuo kyllä 

mukanaan sellaista energiaa että oksat pois!

Meidän viikonloppu:

* Koti siivottu, kirjaimellisesti lattiasta kattoon.

* Pitkiä lenkkejä luonnossa joka myös heräilee kevääseen.

* Parvekkeelta siivottu talvi pois.

* Pojilla myös omat soidinmenot sekä kevättä rinnassa.

* Muuttolinnut, kauniina auroina jotka täyttävät taivaan.

Eilen ihailin illalla ihastelin parvekkeella

 kun kahdeksan laulavan joutsenen parvi lensi ohi.

Sekä Perjantai iltana kun kuudessa eri aurassa lensi

kaakatten yli sata jotain ankka lintua.

Harmitti ettei kamera matkassa.

Eilen, varmaan viimeiset lumet pellolla.

Taitaa Lucakin jo katsella kevättä kohti.

 Oikeasti, Luca inhoaa kameraa ja tässä kuvassa yrittää

kylläkin minulle sanoa "en tykkää sun mustasta Canonista! 

Lasipallot uusiokäyttöön

Tällä viikolla siivonnut parveketta 

keväisempään tunnelmaan.

Tästä johtuen otin pois nämä sähköllä toimivat

lasiset pallovalot ja vaihdoin auringosta latautuvat 

valot näiden tilalle.

Nämä lasipallot roikkuneet tuhannessa solmussa

parvekkeen katosta riippuvassa oksassa ja niinhän niiden

pois ottaessa kävi juuri niin kuin jo ennalta arvasin.

Pallot nimittäin super ohutta lasia

joten kolme lasipalleroa meni tuhannen pirstaleeksi

pitkin parveketta.

Olinhan tähän jo henkisesti valmistautunut 

joten kaivoin imurin esiin kuitenkin pikkuisen harmitellen.

Ehjistä palloista poistin valot ja laitoin lasikuput pussiin

takoituksena viedä ne seuraavana päivänä lasin kierrätykseen.

Seuraavana aamuna kaivoin pallot kuitenkin pussista pois,

laitoin pesuun astianpesukoneeseen ja tässä nyt muutaman lasipallon

 uusi elämä.

Kaksi palloa pääsi takaisin parvekkeen oksaan riippumaan

sekä loput jää odottelemaan saaristoa, kesää ja kaikkia niitä

kauniita hempeitä luonnonkukkia.

Näin lopuksi on pakko todeta.

 Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän uusiokäyttö ideaani.

Vai mitä olet mieltä?

Valoa ja kevättä viikonloppuusi!

Ps: Jos olet innostunut vihersisustamiseta

suosittelen lämmöllä IHANA Viherkoti lehteä joka täynnä

kivoja ideoita miten kasveilla voi sisustaa.

Olohuoneen mietelause mobile

Eilen tyttärellä pitkästä aikaa viikonloppu vapaa

 joten kutsui minut

luokseen Helsinkiin viettämään mami/tytär päivää.

Yllätykseksi oli varannut meille illaksi pöydän

ravintolaan,

hah ja minne muualle voisikaan viedä äidin syömään 

kun hänen omalle työpaikalleen.

Tunnelma lämmin, superhyvä palvelu ja ruoka ähky.

Tilaamamme ruoka olisi ollut meille kahdelle aivan riittävä

mutta koska tyttären työpaikassa oltiin tuli myös "keittiöstä terveisiä" muutama annos...

Kaiken tämän loistavan ruuan päälle oli pakko juoda 

tupla espresso joka sitten ei ollut se paras idea koska uni tuli vasta aamu neljän jälkeen.

Yöllä kun ei voi imuroida tai pestä pyykkiä

askartelin tämän Mobilen olohuoneeseen.

Tämä vielä sellainen proto versio.

Saksin Visualaddict Fridan vanhoista Hyvä Vuosi almanakoista itselleni tärkeitä mietelauseieita sekä myös 

häneltä saamani Ystävä lapun.

Joka ehdottomasti jää jos muut muuttuu!

Tämä Mobile idea sai alkunsa eilen kun kiertelimme tyttären kanssa

sisustusliikkeitä eilen.

Kävimme Artekin myymälässä jossa ihailimme heidän niin rauhoittavia 

esteettisesti kauniita katosta roikkuvia Mobileja.

Ja se kaikki muu.

Iso sydän Suomalaiselle designille.

Kuinka sitten sattuikin,

 että Granitista löytyi mun kukkarolle sopiva mobile.

Kuinka sitten kävikään?

Afrikan savanneista ja sen villieläimistä hullaantunut esteetikko 

menee ostamaan WC-paperia.

Käy näin.

Norsu lähti matkaan, esteetikko niin täpinöissään tästä 

super halvasta löydöstä ja kotona vasta 

huomasi että se mitä lähtenyt ostamaan.

Jäi ostamatta.

Fantti istui sen ajateltuun paikkaan täydellisesti!!!

Isoisän taiteen keskelle.

Safari teemalla jatketaan,

 kodissa jossa asuu jo kaksi pientä pientä leijonaa isolla egolla.

Sisustusprojekti joka keskeytyi

Viime viikolla innostuin laittamaan kotia vastaanottamaan kevättä
vaikka eihän se vielä oikeastaan täällä ole.
Nurkan takana kylläkin.

Tämä lisääntyvä valon määrä, päivä päivältä,
  lintujen visertely aamuisin sekä valoista illat
 tekee vaan ihmeitä mielelle ja sielulle.

Kun täällä SE todellinen sisustus into iskee
se on = totaalinen KAAOS!
Nimittäin silloin täällä muuttuu joka ikinen neliö.

Viime viikon Torstaina Tito sairastui äkillisesti ja epäily suolistosyövästä
lamautti minut totaalisesti ja itku ollut  todella herkässä.
 Sisustus into jäi taka-alalle ja viikon koti näyttänyt kaatopaikalle.
Huonekaluja siirretty sinne sun tänne, matot rullalla lattialla ja pöydät
täynnä viherkasveja, tuikkukuppeja ja muuta sälää.

Tänään kotiin ajaessani sain puhelun että Titolla kaikki hyvin.
Bakteerin aiheuttama tulehdus suolistossa.
Ruokavalio muutettiin jo viime viikolla ja antibiootit aloitettin.
Kuiva ruoka korvattiin keitetyllä kanalla, riisillä, kalalla ja porkkanoilla.
Luca myös enemmän kuin tyytyväinen tähän tarjoiluun.

Naurattaa ja huvittaa.
Kello soi aamulla ja kaksi salamana säntää sängystä
(tarkennuksena, en minä)
Kun se viimeinen, siis minä saan itseni hilattua sängystä ylös muutaman torkuttelun jälkeen keittiössä odottaa
kaksi karvakuonoa jääkaapin edessä vierekkäin nätisti istuen.
 Tito alkaa heitteleen ruokakuppiaan pitkin seiniä koska tarjoilu ei tässä "ravintolassa" ole tarpeeksi nopeaa,
Luca puhisee , kuulosten vihaiselle hirvelle jolla vasa jossain puskassa.
  
Joka aamu sama pettymys kolisevasta ruokakupista ja puhinasta huolimatta
kuulee wanha herra ja sen teini broidi jo niin tutuksi tulleen lauseen
 "sori boys, tää ravintola aukeaa vasta ensimmäisen kahvikupin jälkeen"

Iso huoli poissa,
Mun luottokamu Tito jatkaa räksyttelyllä. Jota en jaksaisi kuulla.
Mutta nyt jopa toi, melkein tärykalvot rikkova haukunta tuntunut hyvältä .

Täällä kevättä rinnassa ja kotikin melkein jo asuttavan näköinen.
Räkä nenästä valuen onnellisena.
Elämästä, ylä- ja alamäkineen.

Rentoa ja aurinkoista viikonloppua!

Skål, kesälle!

Ensimmäinen viikonloppu saaristossa ja vielä tyttären kanssa.

Ostettiin mukaan kesän niin kovasti hehkutettu
11 Minutes Rosén,
 vuoden 2018 rosé viini.
Suuri pettymys.

Kyllä, hennon lohenpunainen, esteettinen pullo.
Kumpikaan meistä ei kylläkään löytäneet
 luvattua runsautta ja vivahteisuuta.
Hajuton ja mauton oli meidän yksimielinen mielipide.

Perjantai iltana ajoimme veneellä saaren toiseen

päähän moikkaamaan serkkuja sekä uutta koirakamua Attea.

12vk sekarotuinen Jackrusselin ja mäytäkoiran mix,
ihana pikku nakki 
jolla luonnetta kuin pienessä kylässä
 (meidän saaressa)

Ja sitten se pommi!
Kuvissa kaikki voi näyttää kauniilta.

Mutta todellisuus ihan jotain muuta...

Nimittäin,

savupiipun reuna vuotanut ja katossa piipun

kummallakin puolella kosteusvaurio.

Ja homeen haju....

Ensimmäin yö nukuttiin mökissä ihan hyvin

mutta toisena iltana oli pakko miettiä

kumpi pahempi,

 homeen haju vai avoimet ovet ja hyttyset.

Päädyimme jälkimmäiseen.

Isä lupautunut vetämään katon auki.
 Kauhulla odotan kuinka

 suuren vahingon tää vuoto saanut aikaan.

Mutta kyllä me otettiin ilo irti 

vastoinkäymisistä huolimatta.

Luca, arvasin,
 osoittautui vesipedoksi.

Ja mikä sen parempaa kun kieriä märkänä hiekassa untireissun jälkeen...

Joten uudestaan pesulle mereen ennen kotiin menoa.

...ja kaikki,
 hiekkaranta päivän jälkeen

 mun kolme rakkauspakkausta päikkäreille.

Tito kuorsasi, R tuhisi ja Tito venytteli ja huokaili.

Saareen myös tullut viides koira.

Atte 12 viikkoa.

Titon fiilis, en jaksa enään yhtään naskalihammaita ihossani.

Luca, tapansa mukaisesti vaan ihmeissään,
mitä tapahtuu, kuka toi on?

 Saaressa nyt niin karvakuonojen poikaporukka

Tito, Luca, Wily, Snoopy ja Atte.

Sunnuntaina ennen kotiin lähtöämme

kävimme katsomassa viime kesänä alkanutta projektia.

Serkkutytön majakkaa joka viittä vailla valmis.

10m2. 

Korkeutta ja avaruutta.

Ja niin kaunis lattia kähee lattia eikä edes vielä valmis.

Kesälle iso sydän!