Lasipallot uusiokäyttöön

Tällä viikolla siivonnut parveketta 

keväisempään tunnelmaan.

Tästä johtuen otin pois nämä sähköllä toimivat

lasiset pallovalot ja vaihdoin auringosta latautuvat 

valot näiden tilalle.

Nämä lasipallot roikkuneet tuhannessa solmussa

parvekkeen katosta riippuvassa oksassa ja niinhän niiden

pois ottaessa kävi juuri niin kuin jo ennalta arvasin.

Pallot nimittäin super ohutta lasia

joten kolme lasipalleroa meni tuhannen pirstaleeksi

pitkin parveketta.

Olinhan tähän jo henkisesti valmistautunut 

joten kaivoin imurin esiin kuitenkin pikkuisen harmitellen.

Ehjistä palloista poistin valot ja laitoin lasikuput pussiin

takoituksena viedä ne seuraavana päivänä lasin kierrätykseen.

Seuraavana aamuna kaivoin pallot kuitenkin pussista pois,

laitoin pesuun astianpesukoneeseen ja tässä nyt muutaman lasipallon

 uusi elämä.

Kaksi palloa pääsi takaisin parvekkeen oksaan riippumaan

sekä loput jää odottelemaan saaristoa, kesää ja kaikkia niitä

kauniita hempeitä luonnonkukkia.

Näin lopuksi on pakko todeta.

 Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän uusiokäyttö ideaani.

Vai mitä olet mieltä?

Valoa ja kevättä viikonloppuusi!

Ps: Jos olet innostunut vihersisustamiseta

suosittelen lämmöllä IHANA Viherkoti lehteä joka täynnä

kivoja ideoita miten kasveilla voi sisustaa.

Ai niinkun meillä pöytäliina?!

Tämä ehkä vaatii ensin pienen selityksen.

 Meidän ei käytetä pöytäliinoja.
Ever never!
Kaunista pöydän pintaa ei millään rievuilla peitellä.

Mutta nyt on ja syy siihen on että kiireisenä työpäivänä puhelinlehtimyyjä puhui mut pyörryksiin.

Niin hyvin etten saanut suunvuoroa kuitenkaan ärsyttämättä  että olisin

kylmästi vaan lopettanut puhelun kuten yleensä.

 Kuukauden jälkeen ihmettelin kun sisustuslehti tipahti postiluukusta ja lasku perässä.
Hämärästi muistin että olin suostunut tällaiseen tilaukseen...
Harmittelin omaa itseäni hetken, koska olen enemmän 
irtonumero ostaja kuin kestotilaaja.
 Yllätys olit tämä tilaajalahja joka multa puhelun aikana mennyt ihan ohi.

Pöytäliina, ok, ei ole itsellä tarvetta mutta ihan 
kiva lahja antaa jollekin.

Otin sen mukaan maalle koska siellä jos missään

ex tempore illallisjuhlat "arkipäivää".

Nyt olisi vietäväksi muutakin kun rannasta kerättyjä kaisloja :)

Pöytäliina paketissa ruoka pöydällä ja viikon sitä joka aamu katselleena

heräsi ajatus että se vois kyllä istua myös meidän pöytään.

 Voinhan sitä aina kokeilla, viikkaan sen vaan sitten nätisti pakettiin takaisin.

Onneksi tein niin. Yllätyin ja IHASTUIN!

Joten se jäi meille.

Tämä Sarpanevan Festivo pöytäliina.

Jossa jo seuraavana aamuna kahvimukista tahroja.

Taisi olla yksi suurin syy, miksi en pöytäliinojen ystävä.

Yritän elää tämän kanssa.

Ja onhan se kaunis.

Viittä vailla valmista...

Ja kurkistus tänne meidän "uuteen" mökkiin.

Vielä paljon tehtävää mutta sisätilat on vihdoin asuttavat.

 Allekirjoittanut on enemmän kuin onnellinen.

Tito ja Luca myös nauttinut täysin rinnoin tästä viikosta vaikkakin olleet aavistuksen

ihmeissään myöhäisitä nukkumaan meno ajoista.

Emäntä kun täällä hääräillyt aamutunneille asti, eikä aina edes ollut varma 

kuvaako auringon laskua vai nousua:)

Tänään
  taas yllättävä pohjoistuuli joka täällä tyypillistä vain alku keväästä ja myöhään syksystä.

Kuitenkin yllättävän lämmin sellainen.

Kasvohoitokin hoitui tänään ulkorempan ohessa

ihanassa lempeässä tihkusateessa.

Karvakuonot niin läpimärkiä että sohva oli pakko peittää pellavalakanalla.

Sohvanpäälliset kylläkin pestävät ja jo kertaalleen tänä kesänä pestyt mutta jo ekana iltana

niin täynnä kuraisia pieniä tassunjälkiä että luulen että pellava peitteellä mennään jatkossakin :)

Sänky ja keittiö on ainoat asiat jota tänne ostanut.

Kaiken muun uusiokäyttänyt.

Sohvapöydän tein rikinäisestä työpöydästä 

johon laitoin renkaat.

Makuuhuone rajattu ruokatilasta pellavaverhoilla.

Tämä kuvattu olohuoneesta.

Ennen remonttia keittiö ollut keittokomerona

mutta koska keittiön ja entisen makuuhuoneen välinen seinä jouduttiin kaatamaan

  samaan remonttiin oli myös fiksua kaataa toinen
 seinä joka erotti keittiön ja olohuoneen. 

Tämän myötä keittiö siirtyi olohuoneen pitkälle seinälle.

Alunperin idea oli ihan toinen

 mutta kun seinät oli kaadettu

totesimme yhteen ääneen mun sisustusassarin kanssa

  (rakkaan tädin)

että suunnitelma plan A muuttuu

  ja 

plan B otetaan käyttöön.

Tässä yhteydessä on pakko sanoa

että niin sanattoman kiitollinen

 Isälleni, tädilleni ja sen lätkäjätkälle.

Tädilleni,

 joka ymmärtänyt ja nähnyt

saumattomasti mun vision ja ohjaillut remppajätkiä.

Ilman tätä porukkaa, ei olisi meillä enää kesämökkiä!!!

Minä, 
 juhannusta lukuunottamatta

näin mökin jolloin seinät vielä auki.

Sen jälkeen kaiken remonttiin liittyvän näin kuvien muodossa.

Mutta kun on Täti joka ymmärtää mikä mun visio on 
tämä ollut helppoa.

Jota vielä yhdessä viilattu useaan eri otteseen.

Lopputulos on nyt tässä.

Nyt toi remppa jengi repii myös mun saunan katon auki,

joten rempat jatkuu...

Enennän kun tyytyväinen.

Onhan tääkin lomaa.

Puuhastelu on aina mukavaa.

Saaristo.

Onnelliset lomalaiset!

Pia&karvakuonot

Viime viikkoa ja valmis vihreä seinä

Keittiön tausta seinä maalattu.

Aluksi väri tuntui jopa liian vihreältä mutta viikon jälkeen 

kun silmä tottunut tykkään isosti!

Laakso 

siitä tuli!

Olihan tämä aika iso muutos mustan seinän jälkeen.

Koirablogi tästä ei ole tulossa

mutta rääpäleen tulon jälkeen mun vapaa-aika todella koirapainotteista.

Titon kanssa kahdeksan yhteiselon vuoden jälkeen sujuu kuin rasvattu.

Ymmärtää mun puhetta (oikeasti)

 -27 asteen pakkasessa tarpeet tehdään nopeasti, kun pyytää.

Mutta sitten Luca...

Ei ymmärrä miksi villapaita pitää pukea.

Ja remmi.

Ei sitten hetkeäkään paikallaan.

Pyörii kun tuuliviiri

(ja minä jo hiestä märkä)

Titon vuoro.

Kiltisti antaa laittaa villa paidan päälle, mutta siinä vaiheessa brodi puree ja repii korvasta 

ja syntyy armoton rähinä.

Minä erotuomarina.

Siinä välissä yritän pukea tarpeeksi lämmintä päälleni,

joka palelee kesät talvet.

Kuuma aalto iskee ja olen aivan hiestä märkä...

Ja nejä minuuttia ulkona ja karvanaamat haluaa sisälle koska tassut jäässä.

Ja minä, hiestä märkä.

 Hänen, 

jonka pitäisi sisäsiistiksi oppia,

tekee sisälle tullessaan tarpeet heti eteisen sanomalehdelle...

Viikonloppuna nautittiin kolmen tunnin lenksitä

lämmössä ja auringosta.

Allekirjoittaneella kylläkin liikaa päällä,

 kun taas tuli hiki:)

 Poijat nauttivat.

Vapaudesta ja yhdsessäolosta!

Sunnutaina siivosin parvekkeelta pois joulutontut.

Luca löysi itselleen uuden ystävän,

jota nyt kannetaan uskollisesti mukana.

Kivaa alkanutta viikkoa!

PiaB

Kesä?!

Päivä aurinkoa seuraava kaatosadetta.

Mun fiilis tästä kesästä.

Rakastan tällaista ilmaa ihan 10+

Syyskuussa

 kun voi hyggeillä kotona villasukat jalassa

kynttilänvalossa.

Mutta Heinäkuussa mun mielestä pitää vielä illalla

yhdeksän jälkeen karvakuonon kanssa voida mennä

metsälenkille toppissa, shortseissa flipflopeissa!

Mä elän kesästä,

 merestä ja auringosta 

jotta jaksan talven.

Huonenna lähden,

Hankoon

jossa

Aallot lyövät

vaahtokarkkeja rantaan mä työnnän mun varpaat santaan aallot lyövät vaahtokarkkeja rantaan mä työnnän mun varpaat santaan

Satoi tai paisoi

tiedän jo nyt että tästä tulee superkiva

kesäviikonloppu!

Sirpaleita ja muutosta

Isoisän maalaama taulu tuli rytinällä alas kun yläkerrassa

jotku norsu tanssijaiset ;)

Lasi ja kehys niinkun tuhannen pirstaleina.

Alunperin tämä oli tarkoitettu mun makuuhuoneeseen

mutta löysikin tänään paikkanasa tyhjyyttä amottamalle seinälle.

Isoisän taulu,

 kunhan saa uudet kehykset

muuttaa sitten makkariin <3!

Basilikaa, tomaattia ja easy tasty iltapala

Superkiva pikku tarjottava

jos vaikka ylläri vieraita

illalla oven takana.

Pakaste patonki esim. yrttivoilla täytetty.

Anna hetken olla huoneenlämössä, leikkaa halki,

uunipelille ja lorauta päälle oliviiöljyä.

Tomaattia ja mozzarellaa

uunnin noin 10 minuutiksi.

Ja sen jälkeen päälle basilikaa ja vähän pippuria.

Easy, simple and tasty.

Joulun jälkimainingeissa

Arkeen paluu ja aivan mieletön ylläripaketti

Iitalalta.

Viime viikolla Instan puolella Iittala laittanut

mulle viestin yhden kynttiläkuvan alle 

"Upea, jouluinen tunnelma kuvassasi.

 Haluaisimme muistaa sinuajouluisella tervehdyksellä"

Tänään hain kauniisti paketoidun tervehdyksen postissa 

jossa kaksi Tapio Wirkkalan suunnittelmaa

Ultima Thule tuikkukuppia.

Olo aika nostalginen koska kyseistä sarjaa 

ollut lapsuuden kodissa aikoinaan olla koko sarja.

Pikku extra "twistin" toi kun laatikon kyljessä

lukee

 Tapio Wirkkala 1968 :)

Isoisän taidetta

Tämä Isoisän taulu on seikkailut meillä 

parinkymmenen vuoden ajan todella monella seinällä,

täällä rannikolla sekä meidän muissa asunnoissa.

Mutta eilen illalla päätyi keittiön mustalle seinällle.

Kuinka en aikaisemmin ole tajunut että tämä
THE PLACE
tälle taululle

Minulla todella lämpimät ja rakkaat muistot
Bobista

Edelleen voin niin elävästi nähdä hänet shorteissaan
saaressamme 
omalla takapihallaan auringon paisteessa
taltta kädessä
tekemässä ajopuusta taidetta.

Meidän mökin toteemi yksi taidon näyte <3!
KLIX

 Rakkaus tarina
Bobin ja Gunvorin rakkaus alkoi 16 vuotiaana
ja 
kantoi koko elämän.

 Meille jälkipolville jättivät kaikki 
kirjeensä 
ennen sotaa ja sodan ajalta
jotka tätini koonnut kirjaksi.

Äitinä,
 liikuttavaa luettavaa kun isäni
lähetetty sotalapseksi Ruotsiiin.

Herkistyn.

Hyvää Itsenäisyyspäivää.

DIY kynttelikkö

Tämä

DIY kynttelikkö 

on sellainen  kivan yhteistyö tulos.

Kaikki sai alkuunsa siitä että töissä näytin

varastossa kollegalleni kuvan

roikkuvista kyntteliököstä johon niin isosti ihastuin

mutta en sillon vielä tiennyt mistä sellaisen itselleni 

saisin.

Kysyin vaan Nikolta joka todella "handyman"

korjaamaan ja fiksaaman kaiken

 että olisko hällä mitään ideaa mistä tekisin 

itselleni tällaisen pyöreän rinkulan...

Sanoi että miettisi hetken.

 Meni kymmenen minuuttia ja minulle tehty

metalli putkesta tällainen ympyrä.

(minä samassa kymmenessä minuutissa ehtinyt jo selvittämään 

ja tilaaman ne alkuperäiset itselleni)

klix

Rinkula lähti kuitenkin mukanani kotiin

jo pelkästään tästä todella ihanasta eleestä

että oikeasti kipautti käden kääntestä mulle tällaisen.

Eilen illalla keittiössä istuessani

ikkunasta ulos katsoessani alkoi sitten mun pinet aivonystyrät luomaan ideaa.

Myönnettäköön, 

ei sekunnissa valmis, eikä edes kymmenessä minuutissa

koska toivi meni jo siihen että mietin millä ja mistä

saan kruunukynttilälle pidikkeen.

Kun ongelma ratkaistu siltä osin (kuppi yhdestä kynttilänjalasta)

 Oli seuravaa tenkkapoo  millä saan sen 

kiinni ympyrän keskelle..raks raks

liima ei toiminut... raks raks

Muutama pari kirosanaa

(koska tässä vaiheessa kun visio on, en vaan pysty luovuttaan)

Monen kokeilun ja ärräpään jälkeen sain sitten viimein kynttiläkupin 

tukevasti kiinni, mutta en keskelle :)

Alla olevat kuvat otettu melkein heti sen jälkeen kun

sain tekeleen ripustetta ja sade loppui hetkesksi

 juuri auringonlaskun aikaan 

aurinko pilkahti viideksi minuutiksi esiin.

Aamulla sai vielä sulat seurakseen.

Ja vaikka itse sanonkin, tykkään tästä 

yhteistyöllä syntyneestä ideasta todella paljon!

Eihän päiväisi valu hiekkaan

Olen löytänyt

ihanuuden

josta 

tullut minulle päivässä parin päivän jälkeen jo tapa.

Noin viisitoista minuuttia tämä hiekka

valuu tiimalasin läpi,

 minun oma vartti

aamulla ennen töitä 

ja

 illalla töiden jälkeen.

Hiljalleen valuvaa hiekkaa.

Mun terapia tiimalasi:)

Latausta ja pään tyhennystä.