perjantai 30. huhtikuuta 2021

Minun Huhtikuu


Kevään myötä täälläkin aletaan taas herätä eloon.
Viimeiset muutamat kuukaudet olen toiminut kuin robotti.

Herännyt, vienyt koirat ulos, lähtenyt töihin, laittanut maskin kasvoille,
tullut kotiin, vienyt koirat ulos ja mennyt nukkumaan.

Joo, tätähän tämä arki on meillä kaikilla mutta vaikka aika erakkoluonne olenkin
kaipaan ystävien kanssa extemporee iltoja, tyttären ja mun ulkomaan matkoja, kasvoja ja maskin alle piiloon jäävää hymyjä.



 Vapaa päivinä olen tehnyt asioita josta saan virtaa.
Kuvannut.
Istunut kalliolla kun vielä kylmä meri saa posket punaiseksi.
Nauttinut äänestä ja meren tuoksuta.





 Koirien aidosta riemusta ja ilosta kun saavat vapaana juosta metsässä.



Lämpimistä illoista . Kuun valossa.




 Luonnosta joka herännyt eloon.


Sadepisaroista jotka teki parvekelaseihini hymyileviä kummituksia.




Kesä on kohta tällä ja tämä perhe muuttaa saaristoon!








maanantai 12. huhtikuuta 2021

Luonto heräilee kevääseen

 



Vielä pari päivää sitten myllersi myrsky ja räntäsade.
Myrskyn jälkeen luonto aivan aavemaisen hiljainen.
Kuin odottaen jotain uutta.

Eilen aamulla räkättirastaat saapuivat.
Istuen tutussa pesäpuussaan pyrstöä heiluttaen.

Tänään aamulla parvekkeella aamukahvin ääressä 
suljin silmäni ja matkustin hetkesi jonnekin kauaksi pois.
Linnunlaulujen viserrystä kuunnellen.




Pääsiäiseksi poimitut pajunkissat myös puhjennut "kukkaan"
Popcornista kasvatettu rairuoho saa jatkaa kasvamistaan.

Kevät on tullut ja minäkin herään horroksesta!