Matto joka ei jättänyt rauhaan

On nyt sitten muutaman viikon eijoopas pähkäilyn jälkeen

meidän olohuoneen lattialla.

Minulle ja tälle matolle

 muodostui heti ensi kohtaamisesta

sellainen 

viha/rakkaus suhde jota oikeasti en voi edes selittää.

Joka aamu kävin töihin tullessa vähän silittelemässä,

toteamassa olet ihan kiva mutta oletko liiaan halitseva meidän kodissa.

Olen aina kovasti pitänyt aidoista käsinsolmituitsa itämaisista 

matoista ja muutama pieni kodistamme löytyykin

mutta isoon olohuoneen mattoon ei tästä kukkarosta

 täällä hetkellä löydy sellaiseen ylimääräistä:)

Joten polyesterillä mennään.

Kuvissa tämä matto ei pääse todellakaan oikeuksiinsa.

Sen kaunis beige väritys,

hillittynä ja jotenkin vanhan kuluneen

 kivipestyn oloisen värityksen myötä.

Tuntuu kun olisin tuonut syksyn kauniin

 haalistuneen ruskan sisälle.

Lämpöä ja väriä.

Kaunista puuta ja kiipeilevä Boj Monkey

Tunnustan.

Mulla on tarjotin mania.

Puisiin sellaisiin.

Vaikkakin tällä menossa karsi, poista kaikki turha,

puutarjottimet ei kuulu tähän kategoriaan.

Löytö Finnoon Askosta jossa muuten menossa remonttimyynti.

Kannattaa piipahtaa jos nurkilla!

Meidän Bojksi nimetty Monkeyboy

on ilmiselvästi kotiutunut.

Ensin kokeili sisustustikkaita, laskeutui alas sohvapöydälle

jossa muutaman päivän mietti seuraava paikkaa.

Tänään Boj roikkuu yhdellä kädellä olohuoneen lampusta.

Hymyilyttää aina kun katselen tätä 

pikku Bojta

 koska ulkonäkö ja olemus niin sama kun meidän Lucalla.

Ihan hönö on kai se oikea sana.

Tiedän, pentu vielä, hönö kuitenkin.

Hauska sellainen.

Mutta kaksi niin erilaista otusta,

Tito meidän perheen älykkö 

joka ymmärtää mun joka liikkeestä tai eleestä 

mitä seuraavaksi tapahtuu.

Luca taas jolle kaikki pitää selittää

maltillisesti ja useaan kertaan.

 Välillä mun temperamentilla joudun laskeen sataan.

Henkäistä syvään ja kertoa uudestaan:)

Mutta Lucan myötä Tito myös paljon rauhallisempi.

Aina ei ole pakko nousta mukavasta paikasta kun minä nousen.

Voi jäädä parvekkeelle nauttimaan tyynykasan keskelle kesästä.

Ja onhan se aika 

luksusta käydä yhdeksän vuoden jälkeen yksin suihkussa

ilman että

 joku tiirailee suihkuverhon välistä nappisilmillään. 

Toisitamme oppien.

Hitaasti mutta varmasti tässäkin uusio perheessä

tasapaino löytyy.

Rautalanka rakkautta

Mitäs pidätte mun uudesta kaktuksesta?!

Itse niin isosti tykkään tästä 

 taideteoksen omaisesta rautakaktuksesta.

Kuvailisin sanoilla helppohoitonen, rohuea, sikakähee!

Kuin tehty tuohon meidän sohvapöydälle!

 Täällä nykyään sääntö:

 Yksi uusi tavara,

 kolme pois.

 Sohvapöydällä ennen ollut

Balita tuotu taruksenpää löysi itselleen

arvoisena paikan mun mustalta lasihyllyköltä

mutta iso kasa tuikkukuppeja ja kynttilänjalkoja

siirtyi kirppis laatikkoon.

 Ja kun muutama tuikkukuppi muutti landelta mukaan kaupunkiin

voin huomenna hyvällä omatunolla

 viedä mökille yhden jutun...

Takaisin arkeen

Niin se ihana aurinkoinen

loma viikko 

takanapäin...

Eilen vielä vapaapäivä ja lähdimme tyttären kanssa

tutustumaan Porvooseen avattuun Finform kauppaan.

Mikä ihanuus,

 olisin voinut ostaa koko kaupan tyhjäksi!

Tällä kertaa kuitenkin kotiutui pari eukalyptus oksaa

sekä alla oleva Flower pussukka.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka.

Suosittelen lämmöllä!

Titokin haettu kotiin hoitopaikasta ja mikä upea

trimmattu koira kotiin saatiinkin!

Ninni sä oot aarre <3!

Oikeasti, tämä uusi muodon muutos niin upea etten

olisi tunnistanut jos olisi kadulla kävellyt vastaan.

Paluu arkeen aamulla tuntui vähän lievästi sanottuna

kankeahkolta

 mutta päivä sai ihan uutta virtaa

Eero Aarnio 

saapui myymäläämme ostoksille.

Istuimme pitkään hänen Askolle suunnittelemalla Export

sohvalla ja höpöttelimme niitä näitä 

joutsenista, keväästä, luonnosta ja luomisesta.

Kuin kaksi vanhaa tuttua.

Olo aika WAU!

Myönnän, vihreä on mun uus BLACK

Se vaan vyöryy kotiin,

VIHREÄ-GRÖN-GREEN.

Todella harvoin meille kotiutuu jotain töistä,

ei siksi etten tykkäisi

vaan yksinkertaisesta siitä syystä 

että koti on paikka jonne en halua tuoda töitä, missään muodossa.

Hah, kuulostaa hyvältä, 

sisustustavaran muodossa toimii todella hyvin

mutta tolla pääkopalla vielä pikkaisen töitä oppia toi

 työ/vapaa-aika

 "switch off" 

Mutta nyt jotain kotiutui,

vihreän lyhdyn muodossa.

(syytän hetkellistä herpaantumistani tuota lumipyryä)

Mutta eiks vaan?!

 sopii kun naula päähän

mun tuikkukuppien kanssa.

Niin se taas hurahti

Viikonloppu kuin siivillä.

Mä oikeasti peräänkuulutan vielä yhtä päivää

launatain ja sunnuntai väliin:)

Perjantai iltana aina sama fiilis,

ihana "pitkä" viikonloppu edessäpäin ja huxflux

on jo sunnuntai.

Sunnuntai ei sitten mennyt täällä kuin suunniteltu.

Sain extemporee vieraita ja siinähän se lauantai ilta meni maailmaa

parantaessa ja sunnuntai sohvalla vaaka-asennossa...

Tän viikon kalenteri onkin loppuviikon niin täynnä 

ohjelmaa että tänne blogin puolella palailen 

vasta ensi viikolla.

Valoisaa viikkoa kaikille.

(oikeasti, toi valoisuus, superia)

Ok, taas ykskaks talvi

Nyt vaan en pysy mukana näissä pikkaisen nopeasti

vaihtuvissa säätiloissa.

Aamulla töihin lähtiessäni + asteita, maa kuiva

okey 

lenkkari keli.

Illalla töistä lähtiessä nilkkoihin asti lunta.

Ei todellakaan enää lenkkari säätila.

Tytärkin nauroi kun tulin kotiin kysyen

-yllättikö talvi?!

johon vastasin 

-joo, ehkä vähän, mutta onhan meillä sentään talvirenkaat!

Katsoi mun lenkkareita ja pyöritteli silmiään,

- äiti, nyt on Tammikuu!!!

 Voi kun näkisitte tuon paljon puhuvan

 mäenvaanniinymmärräsua ilmeen

(silmänpyörittelijä eilen itse lenkkarit jalassa)

Kuusi vietiin loppiaisena pois

ja siitä jäänet valot tökkäsin lasipurkkiin

näytti tylsältä

mutta muutama puolakanvarpu

pelasti asian.

Torstai terkuin

Tänään olohuoneen pöydällä

Meillä nää kynttilä asetelmat aina elää

fiiliksen mukaan.

Vaikkakin tykkäsin isosti edellisestä 

asetelmasta, siirsin sen keittiön pöydälle

ja

 tämä mun niin lemppari kynttilänjalka 

pääsi olohuoneen keskipisteeksi.

Tunnelmallisin Tiistai terkuin,

Syksyn sävyjä

Vaikken mikään värien käyttäjä sisustaessa

koskaan ollut,

 niin näin syksyllä aina 

lila  

 löytää tiensä takaisin

 itseasiassa taitaa jo yhdeksäs vuosi.

Tälle lilan rakkaudelle ja se että muistan 

että tämä meillä ollut niin pitkään

on selitys nimitttäin aikoinaan minulle tuli

tanskalainen Bolig Liv lehti 

ja

 kannessa oli kuva kodista jossa

 Tine K:n mustavalkoisia tyynyjä yhdistettynä lilan kanssa.

Ihanstuin suuresti ja tein itse.

Minä joka ompelimistaitot todella surkeat!

Pariin seuraavaan vuoteen en yhdestäkään sisustuskaupasta

löytänyt yhtään lilaa tyynyä/päällistä,

kunnes kolmen vuoden päästä niitä oli jokapuolella,

kaikissa sävyissä.

(ja  sinä vuonna itseasiassa lila olla meiltä poissa)

Tuli vähän sellainen niin nähty olo:)

Kerran jo nämä tyynynpäälliset käyneet kirpparilla,

mutta nyt iloinen ettei kenellekkään kelvannet.

Ja pääsipä toi mun linssiludekin taas kuvaan.

Ihqua Syyskuun alkua,

 tää ihan parasta mysmys aikaa.

Minun kolme päivää

 Kaveruutta

 Kollegoita

  Kokoustelua.

Upeissa maisemissa

parhaassa porukassa.

Arki is back

Olo alkuviikon ollut kun lepakolla joka herää kirkkaalla auringonpaisteella

eikä tiedä mitä tehdä

minne lentää, paniikki iskee

ja

 räpyttelee sinne tänne.

Nähnyt tämän livenä

 kun yksi kesä kun herätin vahingossa lepakon

keskellä kirkkaassa auringonpaisteessa maalipenselillä.

  Joten helppo samaistua fiilikseen :)

Mutta ei mennyt kun kolme päivää niin taas 

niin arjessa, mutta toisenlaisessa...

 Loman aikana oivalsin jotain

saariston hiljaisuudessa

 paljon itsestäni ja työn välisestä tasapainosta.

Ja siitä pidän kiinni jatkossa!

Kun lepakko lensi parvekkeelle

Taljoineen päivineen.

Olohuoneessa ollut lepakkotuoli löysi uuden paikan 

parvekkeella ja ollut se ihan 

lempipaikka

josta jopa kilpaillaan karvakuonon kanssa.

Tito jää kyllä toiseksi

 mutta saa sitten sylin

samaisessa tuolissa.

Ja mikä paikka syysiltoina

takkatulen lämmössä...

Ja jotta syksyn tunnelma muutekin pysyy lämpimänä

olen syyskuussa menossa 

"kuumaa kuubalaista samba" tunneille

idea

 yksi niistä kivoista

joka juhannuksena sai siivet alleen :)

Valmiina kesän juhliin

Meille kotiutui tällainen kiva 

 lasipurkki

kesän juhliin.

Tämä jatkaa matkaa saaristoon kunhan

vietetty parveke avajaiset.

Näitä joutunee varmaan hamstraamaan

muutaman lisää vietäväksi kesällä

ystäville tuliaisiksi.

Tämä minun pienempi 6:n litran,

mutta löytyy isompanakin 12,5:n litran purkkina.

(Löytyy Askosta)

Nyt vaan odotellaan sitä kadonnutta lämpöä

jotta 

saadaan parvekekausi ystävien kesken

 korkattua.

Pesän vahti

Pääsiäsenä munat ilmestyi parvekkeelle.

Eilen "lensi" pesänvartija.

Tiukkana vahtii pesäänsä

Antoi sentään luvan sytyttää kynttilät:)

Kivaa viikonloppua!