Kesän tyynet hetket vaihtuu pohjoistuulin

Tätä olen pitkittänyt viimeiseen asti.

Mieli olisi tehnyt ottaa vielä aikalisä mökin sulkemiselle mutta kokemuksesta tiedän että syksyn tullen kuin silmänräpäytyksestä tyyni meri ja lämmin etelätuuli muuttuu suuriksi aalloiksi ja jäätävän kylmäksi pohjoistuuliksi jolloin pienellä veneellä saaren meno on kaikkea muuta kun mukavaa, saatikka turvallista.

Ihana viimeinen viikonloppu vietetty saaristossa melkein kesän helteissä. Pipoa oli pakko lämmöstä huolimatta pitää päässä koska hirvikärpäset ei todellakaan jättänyt rauhaan. Niitä sitten illalla keräilin hiuksistani peräti neljä kappaletta ja Titolla käveli kaksi punkkia turkissa, Lucalla yksi kiinni korvassa.

Petivaatteet kannoin ulos ja lämmitin saunan.

 Karvakuonot vastustelusta huolimatta pääsivät kunnon pesulle saunaan.

 

Näin lopuksi Samuli Putron niin kaunis koskettava kappale tiivistäköön tämän kaiken.

Kesän tyynet hetket, retket rantaan 

Vaihtuu syksyn pohjoistuuliin

Hei hei hei nähdään vuoden päästä

Vihellät koirille

Nekin tietää että lähtö on

Muutoksen merkeistä julmin

Syksyn kuulumisia rannikon rauhasta

Pitkästä aikaa taas tällä blogin puolella.

Toivottavasti teillä kaikilla ollut yhtä ihana kesä  ja alkanut  syksy kun meillä.

Meidän klaani on viettänyt taas pitkän ihanan saaristo kesän.

Lomat pidin tänä vuonna useassa pätkässä ja Elokuun loppuun asti kävin myös töissä saaresta käsin.

Nauttinut hektisten työpäivien jälkeen saariston totaalisesta hiljaisuudesta.

 Syksyn illan valo on aina yhtä kiehtova ja maaginen.

Luonto hiljenee ja metsä tuoksuu syksylle.

Koirien kanssa teimme pikiä metsä lenkkejä jonka jälkeen vein ne mökille.

Ja lähdin uudestaan nauttimaan.

 Monesti käynyt niin että en ole edes halunnut nostaa kaulassa roikkuvaa kameraa.

Istahtanut vaan kannolle ja seuraillut vierestä luonnon  elämää ja eläimiä.

Syksy myös tuonut mukanaan muutoksen tuulia.

Tytär muutti uuteen asuntoon ja minun työpaikka siirtyi seitsemän vuoden poissaolon 

jälkeen takaisin kotikaupunkiini.

Olen edelleen töistä kotiin tullessani ihmeissäni kun edessä vielä pitkä ilta tehdä mitä huvittaa.

Mökkiä en vielä malttanut sulkea vaikka tarkoitus oli  

tehdä se sielä viime viikolla ollessani.

Tämä joka vuosi minulle yhtä vaikea päätös.

Pientä extra twistiä ja murhetta saariston syksyyn toi tämä 

merelle uponnut Summer Sauna lautta jonka suurin osa irtaimistoa kellui meidän saaren rannalle,

valtavia nahkasohvia, kesäkalusteita, terassimattoja plus kaikkea muuta roinaa.

Ja lopulta myös itse 200 neliöin lautta myrskytuulen saattelemana meidän saaren salmeen.

Annan 10+ Meripelastus sekä Merivartioston

 toiminnalle jotka joka puhelinsoittoomme reagoineet nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Tätä kautta ei varmaan mene terveiset perille koska tuskin mun blogin kohderyhmää :)

Mutta kiitos toiminnasta laitettu eteenpäin muuta kautta.

Lautta viime viikon lopulla saatu nostettua pois sekä jonkin verran 

 meidän hiekkarantaa siivottu lautan omistajan toimesta.

Eilinen kova myrsky pisti stopin alkaneeseen urakkaan

 mutta tuulen tyynnyttyä toivomme että siivous jatkuu siihen mihin se jäi.

Nautitaan hetkistä.

 Pimenevistä illoista.

 Tuulesta, sateesta.

Väriloistosta ja auringosta.

Musta Marraskuu

 Marraskuu alku on ollut sumuinen ja synkkä.

Olo ollut kun kävelisin unissaan 

määränpäänä risteys johon jämähdän

 enkä tiedä 

kumpaan suuntaan lähtisin matkaani jatkamaan.

Tuttuun turvalliseen vai olisiko nyt aika tarttua unelmiin?

Mun luottopakit osaa ottaa elämän rennosti.

Mutta myös aistivat paremmin mun tunnetilat paremmin kun minä itse.

Varsinkin Luca, 

ihanuus joka meidän perheen herkin vaistoaan tunnetiloja.

Kysyen onko meillä kaikki ok?

Tito  taas meidän perheessä joka osaa ottaa rennosti.

Jolla huomisesta ei huolta.

Kunhan pääsee lenkille ja ruokakupissa herkkuja.

Elä hetkessä.

Tämä kesä on muistuttanut julmalla tavalla sen

että kuinka kaikki niin kaunis ja täydellinen voi rikkoutua silmänräpäyksessä.

Siihen ei tarvita kuin yksi yllättävä tuulen vire, vesipisara tai rankka sade.

Olen saanut kokea ihanaa lämpöä, ystävyyttä, iloa ja hellyyttä.

Jopa pientä ihastusta.

Mutta myös suurta surua ja huolta.

Eläkää hetkessä koska ikinä ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan.

Kaunista syksyn alkua.

Puss!

Syksyn sävyjä

Never say ever väreille.

Mun uusi lemppari väri.

Sahrami ja murrettu keltainen.

Pejantaina sain tyttären tyttären myös kotiin jonka nappasin mukaani Vantaan Ikeasta.

Tältä reissulta koitui myös mukaan uusi tuoli olohuoneeseen.

Lepakko tuoli siirtyi parvekkeelle joka myös koki syksyisen muodonmuutoken.

Yhdellä ylimääräisellä euro lavalla parveke nyt kahdessa tasossa.

Muutos johon ennemmän kun tyytyväinen.

Syysterkuin ja ihanaa Sunnuntai-iltaa rannikolta.

Kun jo heti aamusta tietää...

Tästä tulossa, 

Hyvä päivä!

Loppuviikon olin työreissussa

joka oli yhtä tunteiden vuoristorataa.

Aikasia aamuja, myöhään venyneitä iltoja.

Eilen hain karvanaaman hoidosta

josta tuli meinasu tulla tän viikon 

suurin ongelma.

Mitä tehdä kun karvakuonosta tullut totaalinen

mamman poika???!!!

Viime viikon Sunnuntaina Titon oli tarkoitus jäädä

Hesaan tyttären luoksi viikoksi hoitoon.

Tiistaina tytär palautti koiran mulle töihin.

Saanut tarpeeksi vikinästä ja itkusta :)

Ok,

 Keskiviikona  työreissu ja koiran mukaantulo ei vaihtoehto.

Muutaman puhelu ja Plan B käyttöön.

Eilen hain hoidosta iloisen häntää heiluttavan

ystävän joka innossain lähti kotiin

mutta joka myös kävi suukottamssa molemmat hoito kamunsa.

Tänään minä ja Tito nautittu yhdessäolosta

syksystä,luonnosta,lämmöstä,auringosta ja syksyn väreistä.

Ja Ronja myös melkeen mukana kun sattui 

soittamaan meidän lenkin aikana.