Syksyn sävyjä

Never say ever väreille.

Mun uusi lemppari väri.

Sahrami ja murrettu keltainen.

Pejantaina sain tyttären tyttären myös kotiin jonka nappasin mukaani Vantaan Ikeasta.

Tältä reissulta koitui myös mukaan uusi tuoli olohuoneeseen.

Lepakko tuoli siirtyi parvekkeelle joka myös koki syksyisen muodonmuutoken.

Yhdellä ylimääräisellä euro lavalla parveke nyt kahdessa tasossa.

Muutos johon ennemmän kun tyytyväinen.

Syysterkuin ja ihanaa Sunnuntai-iltaa rannikolta.

Syysmyrkyssä saaristossa

Perjantai ilta.

Töiden jälkeen kodin kautta hakemaan karva naamat messiin.

Kaivoin poikien pelastusliivit esiin.

Käsittämätön riemu kun  tajusivat minne matka.

Pieni aavistus  jo vasta rannalla että tuuli saattaa yllättää.

Minulla mahdollisuus liikkua kahdella veneellä.
Kiitos siittä Isälle.

Mun kulkuneuvo tänä kesänä ollut punainen retro botski varmaan 80 luvulta

 Ei janoinen bensan suhteen ja liikkuu kuin salama meidän kolmen matkassa.
Paitsi tuuleesa, ihan mahdoton ohjata.

Tajusin jo rannassa että punainen paholainen saa jäädä ja Terhillä mennään.

Kaikki kamat jo pakattu veneseen.

Käännän avainta, tyhjentää vedet pois mutta ei starttaa.

Muutama perklaus ja kaikki kamat retro veneeseen.
Lauantai iltana jopa keskusteltiin tästä kuinka 
mun vaidevuodet saa sykkeen nouseen nollasta sataantuhanteen.

Matka meni ihan ok mutta rantautuminen ihan super kevyellä veneellä

syysmyrskyn puuskissa ei sitten ihan tyylipuhtaasti.

Mutta saareen päästiin.

Lauantai aamulla oli jo kunnon myrsky.

Puuskissa tuuli varmaan lähemmäksi 20m/sekunnissa.

Meri vesi niin korkealla että oli peittänyt meidän hiekkarannan alleen.

Luca innostui vaahtopäistä ja aallossa pyörivästä appelsiinistä.

Tito joka ei veteen mene kuin äärimmäisen pakon edessä

seisoi vierelläni tuuleen tuhisten, minulle kertoen että onhan toi mun broidi ihan kahjo.

Istuin rannalla varmaan yli tunnin.

Tuuli humisi korvissa ja suussa maistui meri vesi.

Makeinta oli ihastella tuota mahtavaa merta ja vaahtopäitä.

On sanonta että joka seitsemäs aalto on merellä muita korkeampi mutta tunnin laskelmian totesin että tämä ei perustu faktaan :)

Uskomatonta oli myös se että sää muuttui sekunnissa.

Ensin aivan sininen taivas, tuuli yltyy ja ennenkun edes tajuaa taivas pikimusta.

Sade tuntui kasvoilla kuin nuppineuloja olisi iskenyt kasvoille.

Suljet silmäsi jo ihan vaan kivusta ja seuraavassa sekunnissa taivas sininen.

Wau, sanon minä!

Viikonlopun tarkoitus oli lopettaa tämän vuoden mökki kausi.

Saaressa totesin.

Ehkä ensi viikonloppuna tai sitä seuraavana.

Tai sitten joskus...

Eka lomaviikko takana

Tällä saaristossa oltu kohta puolitoista 

viikkoa ja tästä lomapätkästä jäljellä toinen samanlainen pätkä.

Kauhistelin jo tänään että kuinka nää päivät kuluu aivan liian nopeasti.

 Itsestä tuntuu että ollut tällä vasta

 muutaman hassun päivän.

Ja voin kertoa että vuorokauden tunnit käytetty kaikkia

tehokkaasti hyväksi.

Tänne tullessani ikkunanpokien teippaus maalamista varten kesti ikuisuuden

mutta harjoitus tekee mestarin, sanotaan.

Totta,

 koska nyt se on jo ihan lasten leikkiä.

Puolet terassista saatu sisustettuakin,

toinen puoli yksi 80x200 sängynkehikko aivan täynnä remppakamaa.

Musta tullut tämän remponttityömaan työkaluvastaava

koska remppajengin lähdettyä siivoan työkalut omiin ämpäreihin:)

Ja tiedän missä mikä seuraavana päivänä

  tarvittava kalu sijaitsee.

Kerran ollut kylläkin Kalevin vasara hävyksissä.

Olin lainanut ja laskenut sen väärään paikkaan.

Tästä meinas tulla ihan kaaos, koska eihän 

lätkäjätkä voi lyödä yhtäkään naulaa ilman

omaa siihen tarkoitettu viritettyä kaluaan.

Ymmärräsin tämän ehkä melkeen.

 Aikoinaan asunut samassa taloudessa 

yhden välienurheiljan kanssa jossa meidän perunankeitto 

kastiloissa on lämmitelty salibandy mailoja oikeeseen asentoon.

Pikkubroidi yrittänyt kovasti ottaa johtajan

 paikkaa ja näiden keskinäinen nahistelu mennyt

välillä jopa tosi rajuksi johon en puuttunut.

  Seuraavassa hetkessä jo lepäillään sulassa sovussa vierekkäin.

Lucan yksi lempi kiusaus keino on ollut repiä

Titon punkkituubi pois j

oka milloin löytyy mistäkin pusikosta.

Muutama ilta sitten lähdin kuvaamaan serkkupoijan majakkaa

mutta se täytyynyt rummuista ja äännitysvehkeistä

Bänditreenit ja äänitystä saaristossa.

 Pikku tirppa lentänyt mun ikkunaan.

Reppana aivan pyörällä päästään mutta muutaman tunnin levon jälkeen

tipsutteli tomerana pois turvapaikastaan jonne nostin lepäileen koirien ulottuvilta.

Tarina ei kerro kuinka tämän pikkusen matka jatkui koska meni 

lauta kasan alle piiloon.

Enkä enään löytänyt.

Joka illan kohokohdat nämä toinen

 toistaan kauniimat auringonlaskut.

Etukäteen ei voi tietää mikä väriloisto

 illalla taivaalla.

Eilen sain Ronjan kummisedän perheineen kylään.

Saaren yli olisi päässyt kävellenkin mutta tällä kertaa pikku merikarhujen Pikachu toi vieraat perille.

Toinen pikku 6v. merikarhuista totesi meidän uudistuneesta mökistä

" Pia, todella puhdasta ja tyylikästä"

 Ja Peukku sille !

Luca, meidän arkajalka on ottanut tän saaristoelämän 

pienen epäröinnin jälkeen omakseen.

Aamuisin avaan sille oven ja lähtee omille seikkailulleen 

tuoden mukanaan puolimetsää sisälle mun uusille valkoiseksi maalatulle lattioille.

Imuri ollut mulla käytössä yhtä paljon kuin maali suti :)

Luulen että kaikki pihapiirin mustikatkin jo syöty.

Lucan suurinta herkkua.

Ulkohuusin tie raivattu mun ja Lucan toimesta.

Minä revin mustikanvarvut pois poluta, Luca söi mustikat;)

Ulkohuusiin sain myös valot viritettyä.

Tänään sain puhelun töistä ja melkein alkoi naurattaman.

Syystä että kertaakaan tämän loman aikana en ole ajatellut töitä.

Eka kesäloma ever!!!

Kuinka niillä menee ja miten ne pärjää.

Tunsin kyllä ajatuksesta pistoksen jossain syvissä sielun syövyräissä

sekunnin murto-osan.

Istuin mun pihakeinuun ja totesin, me niin lomalla.

Pia&pojat

Terkut rempan keskeltä (tilanne viime sunnuntaina)

Kännykkä kuvilla poikkeuksilta tällä kertaa. 

Rankan työviikon jälkeen oon mennyt niin puolihimmeillä valoilla että jopa kamera jäi kotiin.

Oikeasti, eka kerta koskaan.

Karvakunot eristettynä, kun maalasin makkarin ja ruokatilan lattiaa.

Tarkoitus oli jäädä yöksi saareen

mutta kova pohjoistuuli, yöpaikan laituri täynnä veneitä  enkä olisi ilman apua päässyt rantaan.
Jollakin saunomiset  pahasti kesken, enkä apua saanut, kylläkin pitkän luennon veneilystä :)
 joten käänsin veneen, ajoin mantereelle ja menin kotiin yöksi.

Mutta viis siitä.

Lauantaina sain maalattua ikkunoita ja makuuhuone ja ruokapöytä lattian.

Sunnuntaina sitten olohuoneen puoli.
Koirat eristetty terassille ja haukkumisesta ei meinannut loppua tulla
kunnes serkun tytär tuli apuun. Viihdyttään niin mua kun koiria :)

Uusi seinä paikallaan ja alunperin tästäkin tarkoitus tulla valkoinen
kuten kaikista muista seinistä

mutta kun mun paras remppajengi
 lähetti kuvan seinästä sanoin stop, eka pakko nähdä livenä ja kun näin

totesin että tätä ei maalata.

 Tähän kokosin eilen Ikeasta ostamani keittiön.
Varmaan kaikista halvimman mutta istuu tänne paremmin kuin hyvin!

Vaikkakin tää ollut homemökki ollut ihan painajainen
on tässä ollut niin paljon hyvääkin.
Yksi seinä oli pakko poistaa homeen vuoksi ja samassa sotkussa kaatui myös toinen väiseinä.
Keittiö siirtyi tämän myötä uuteen paikkaan.
Olohuoneeseen, 
 kuitenkaan olematta osa olohuonetta,
vaikka siellä onkin.

Ruokapöytä siirtyi mun entiseen makuuhuoneeseen 
jonka myötä sain lisää tilaa sekä avaruutta olohuoneeseen.

Lattian maalaus oli mun  mielestä ihan parasta hommaa,

korvissa soi "keinutaan keinutaan, eteen ja taakse..."

Siitä  J Loota en allekirjoita,

 paitsi että seuraavana aamuna joka lihas niin kipiä :)

Tästä muodostui mun makuuhuone.

Huomenna ehkä kaikki valmista ja jopa tännekin jotain kuvia.

Lomalainenen on niin tyytyväinen ja onnelinen

 että voisin Lucan lailla pomppia

riemusta ja ilosta. 

Kuin kumipallo ;)

Täällä yöt venyneet.

Kun vaan ei malta mennä nukkumaan.

Mutta nyt!

Hyvää yötä ja huomenta.

Meidän kesähuone

Tällä tänään nautittu keväästä.

Luca enkä pikkaisen epäileväisin mielin uudesta kodin lisäneliöstä,

muutaman kerran talvella päässyt sinne

mutta

luultuaan olevansa "ulkona" ja tehneen myös ne "tarpeensa" sinne

 ovi sulkeutui, 

hänelle.

Tänään, neljä kuukautta vanhempana

pääsi hänkin

  nauttimaan minulle tästä ihan uudesta paikasta.

Ulkotila, sohva ja tuo ihana aurinkogon lämpö!!!

Luca venyttäyi niin pitkäksi kun että onnistui pienestä kostaan huolimatta

  täyttämään koko sohvan :)

Parveke myös täyttynyt lasisista pallovalosita.

Talvella laitetuista sähköllä toimivista joita en uskalla ottaa pois kun niin ohutta lasia.

Ja uusita auringon valosta toimivista.

Rakastan tätä valoa.

Pia

Sellainen super rela viikonloppu

Täällä nautittu täysillä rennosta viikonlopusta.

Olohuoneesenkin vihdoin, usean matto kokeilun jälkeen

löytyi matto joka miellytti.

Kylläkin aina enemmän tai vähemmän rutussa

karvakuonojen riehumisten jälkeen

mutta ihme kyllä,  ei enään haittaa.

Olenko oppinut ottamaan asioita rennommin?

Kyllä!!!

Lucan tulon myötä meidän perheen dynamiikka mennyt ihan uusiksi.

Tito, minä ja tytär

olemme sellaisia lievästi sanottuina nollasta sekunnissa sataan

tunteilla eläviä persoonia.

Luca, taas sellainen herkkä sielu joka niin varauksellinen kaikkeen uuteen.

Poika jolle kaikki uusi selitettävä rauhallisella äänellä.

Se on vaan mopo, ei hätää.

 Linnut laulaa keväisin, jatketaan matkaa...

Kun tätä näkyä katsoo,

tietää että ollut niin oikea ratkaisu ottaa Luca meidän perheeseen.

Eilen aamulla luin Stella Harasekin niin kauniin postauken

koirista ja ystävyydestä.

Suositten lukemaan,
ISOLLA sydämellä!
KLIX

Kevättä kohden!

PiaB