Pimeys is back

Meidän kauniista valkoisesta talvesta ei ole enään tietoakaan.

Vettä sataa kaatamalla, loskaa roiskuu ja kengät litimärät.  

Ja arh,

 tuo masenteva pimeys valtasi taas.

Mutta mä en sen latistaa mun jo alkanutta

joulu fiilistelyä.

Kun kerran 

joulu liekki syttynyt 

sitä ei sammuta enään mikään

edes vesi sade.

Piste, punkt!

Ne rinkulat, kotiutui.

Tässä ne nyt on.

Kovasti odotetut kyntteliköt!

Bongasin nämä Caisa K:n blogista 

ja

 todella harvoin

tulee sellainen olo että 

tää vaan niin mun juttu.

Tämä oli!

Kun en muuta keksinyt soitin Pietarsaaren

kukkakauppa Sunds:iin viime Perjantaina

ja tänään

 paketti jo postissa noudettavissa.

 Kauniisti  

leijuvia keveitä renkaita.

Kaunista.

Tänään olohuoneen pöydällä

Meillä nää kynttilä asetelmat aina elää

fiiliksen mukaan.

Vaikkakin tykkäsin isosti edellisestä 

asetelmasta, siirsin sen keittiön pöydälle

ja

 tämä mun niin lemppari kynttilänjalka 

pääsi olohuoneen keskipisteeksi.

Tunnelmallisin Tiistai terkuin,

Se eka

Sateinen

syysmyrsky

Sade piiskaa ikkunoihin

tuuli humisee nurkissa

 Kotona villasukissa

kynttilä meren keskellä

parvekkeella 

takkatulen ääressä

mua hymyilyttää

Tällaisestakin voi nauttia,

täysillä

Illat kynttilänvalossa

Kyllä nyt täytyy myöntää että 

syksy on täällä.

Kello ei vielä kahdeksaakaan

 ja

 ulkona aivan pilkkopimeetä.

Heti kun aurinko laskee hiipii esiin

sellainen kostea kylmyys, 

yök, en tykkää yhtään!

Kynttilälaatikko täytetty kynttilöillä

sekä muutama paksu uusi villapaita 

hankittu.

Nyt kyllä tämä mustaharmaavalko pukeutuja yllätti

ja

 osti yhden metsänvihreän pitkän villapaidan

josta heti muodostui ihan lemppari.

Tytärkin pyöritteli ihmetyksissään silmiään :)

Ps: Banaanikärpästen jahtaus jatkuu edelleen...

Kaikkia mahdollisia kikkakolmoisia kokeiltu

mutta tähän mennessä saatu hengiltä vaan kaikki keittiön viherkasvit:)

Valoa pimeneviin iltoihin

Kyllä meitä nyt hellitään,

tällä ihanalla syyskuun lämmöllä.

Mun pallovalotkin jotka latautuvat auringonvalosta

 jaksavat muutaman tunnin

 loistaa iltaisin.

(iso vaahtera edessä, joten taitavat saada vain osan auringosta)

Tänään oli pakko heittäytyä 

selälleen parvekkeen lattialle ja ottaa kuva näistä

mun parvekkeen kuutamosita :)

My summer/ Episode 3

 Yhtä 

fiilistelyä

ja tämän taidon osaan parhaiten kaikesta :)

Mua aina jopa pikkasen huvittaa kun kuulen

ihmisten puhuvan että odottavat niin syksyn iltoja 

jotta voi alkaa poltaan kynttilöitä.

Meillä poltellaan 

kynttilöitä 

aina 

vuodenajoista riippuen.

Joka ilta.

Tunnustan 

tää on mun suuri intohimo,

asetelmien tekeminen...

Laskin tossa kuvia katsellessa että 

taitaa meillä niin kotona kun mökillä 

joka viikko olla erilainen asetelma pöydällä.

Huvinsa kullakin:)

Ai se olis sitten niinkuin LOMA

Jos nyt jollenkin vielä jäänyt epäselväksi

tätä on niin odotettu!

Ei mitään loma suunnitelmia

pelkää saaristoa koko kolme viikkoa.

Tai oikeestaan jos rehellisiä ollaan yksi suunnitelma on

josta vähän niinkun 

pakosta joudun pitämään kiinni

huomenna

 kello viisi mun hanskat niinkun kirjaimelliseti 

tipuu tiskille.

(tai joku kikkarapää tulee taatusti kantamaan mut töistä pois:) )

Huomenna Helsinkiä pakoon, ei banaanivenellä,

vaan pikkasen järeemällä vehkeellä.

Superilla naisenergialla aloitan lomani!

Sitten erakoidun saariston rauhaan!

Rhythm of the sea.

“I want to learn how to speak to anyone at any time 

& make us both feel a little bit better, lighter, richer, 

with no commitments of ever meeting again. 

I want to learn how to stand wherever with whoever and still feel stable. 

I want to learn how to unlock the locks to our minds, my mind, 

so that when I hear opinions or views that don’t match up with mine, 

I can still listen and understand. 

I want to burn up lifeless habits of following maps & to-do lists, 

concentrated liquids to burn my mind & throat

& I want to go back to the way nature shaped me. 

I want to learn to go on well with whatever I have in my hands at the moment

in a natural state of mind,

certain like the sea.

I will find comfort in the rhythm of the sea.” 

― Charlotte Eriksson

Tunnelmaa pimeneviin iltoihin

  Rakastan

kesäisin näitä lämpimiä pimeneviä iltoja.

Niin kotona kuin saaressa minulla näitä 

auringosta latautuvia valoja,

kotona ne Jyskistä ostetut pallukat

(klix täältä)

mökillä nämä Clas Ohlsonin valot.

Saaressa vaan aina niin paljon pimeämpää että nämä valot

iltaisin syttyneet juhannuksesta lähtien,

mutta tänään heräsivät minun pallukat myös

parvekkeella taas eloon.

Eli illat pimenee, lujaa vauhtia.

Tunnelmoidaan!

Super MYS

Tällaisena tuulisena ja sateisena iltana

en voi kun todeta,

meidän

takka 

todellakin löytänyt arvoisensa paikan.

Kuten te kaikki jo tiedättekin tuo parveke minulle

se toinen olohuone. 

 Tänään melkeen kahdentoista tunnin

työpäivän jälkeen ei vois paremmin päivää lopettaa

kun takkatulen ääressä

kynttilänvalossa,

sateen piiskatessa ikkunoihin

vuohentaljoilla päällystettyn lepakkotuoliin kipristyneenä

sadetta ja tulta ihaillen.

Vielä menen tuonne hetkeksi fiilisteleen

sitten
 god natt.

Sadepäivistäkin voi nauttia

Eilen 

saaresta

lähtiessämme

merellä jyrisi ukkonen ja satoi kaatamalla.

Mantereelle päästyämme olimme karvanaaman kanssa

 aivan läpimärkiä ja kotiin autolla ajaessa

hyvä että eteensä näki kun auton ikkunat 

aivan huuruun kaikista läpimäristä ikean kasseista,

minusta sekä yhdestä uitetusta "rotasta" :)

Kotona

 lämmin suihku,  

 kuivat vaatteet,

 lasillinen viiniä.

Parasta!

Tunnelmia

Sekä

 tunnelmointia.

Kuten jo eilen kerroin, löysin uudet aurinkokennovalot

nuo polttimon muotoiset.

Vaikka tarkoituksena matkata saaristoon

löysivät tiensä parvekkeelle 

toisten palleroiden kamuksi

ja taitaa myös jäädä

koska tämä kahden erilaisen muodon sekoitus

mielytti silmääni.

Ja saaristoon taidan tehdä samanlaisen sekoituksen.

Loistoa kilpaa kuun kanssa.

Viime viikolla hankkimani lasipallerot
loistivat eilen kilpaa kuun kanssa:)


Aluksi luulin etteivät lataudu parvekkeella
ja olisin tyytynyt näihin ihanuuksiin ilman valoakin
(Ilman valoa näyttävät tältä KLIX )

Ja tähän liittyy pikkuinen story,
nimittäin viimeviikonloppuna
vein tuliaiseksi näitä
ystävättärelleni jolla oma piha.
Ripustimme valot metsästä löytämäämme oksaan.
Illalla totesimme ei syty!!!
AAAH, totesimme yhdessä, liian pilvinen päivä
 ei latautunut tarpeeksi.

Seuraavana päivänä aurinko porotti siniseltä taivaalta.
Illalla sain viestin "ei pala vieläkään"
Menin omalle parvekkeelle, otin yhden pallukan alas, avasin,
hah lampun sisällä olikin sellainen on/off nappula.

Nyt siis palaa sekä täällä että ystävättäreni pihalla!
Hauskinta tässä on se ettei meistä kumpikaan ole
sellaisia "sormi keskellä kämmentä" tyyppejä!
Mutta tekevälle sattuu :)

Valoisaa viikonloppua :)

Vaikuttava ilta...

Kummitädin 

kanssa.

Tänään illalla olimme Porvoon tuomiokirkossa

KAKSI BASSOA -sukupolvet kohtaavat

konsertissa

Jaakko Ryhänen, Timo Riihonen 

sekä

 aivan mielettömän lahjakas nuori pianisti

Marko Hilpo.

Olen syvästi vaikuttunut,

kirkon akustiikka,

nuo selkäkarvoja nostattavat bassot 

ja 

pianisti joka jokainen sointu

kuului noiden basso äänien alata.

Tällaista pitäisi ehdottomasti 

tehdä useammin.

Fiiliksissä 19/24...

 Nyt alkoi

viikonloppu.

Ja ette ikinä arvaa mun illan suunnitelmia?!

Hih, eilisestä piparisessiosta innostuneena

tänään pakko kokeilla uutta versiota tuosta eilisestä

"prototyypistä"

Nyt kaivan vaan esiin uudet puolet itsestäni,

maltti on valttia 

sekä

hiljaa hyvä tulee...

Hmm, onnistuukohan kuitenkaan minun luonteella?!

Ehkä uudesta mestari teoksesta sitten huomenna 

jopa kuva materiaalia :)

(mutta huom. ehkä)

PS: Vielä on pakko mainita,

ihan superia

 kun meidän taloyhtiön väki innostunut

laittamaan parvekkeensa kauniiksi.

Paljon valoja ja lyhtyjä.

Ihanaa illan pimeydessä kurvata töistä pihaan

kun 7/8 parvekella loistaa valoa.

Kunhan noi yhdet "eikuulujoukkoon" 

siniset valot sais vaan pois:)

Mutta kuitenkin pikku peukku naapurin äijällä

joka myös ilmeisesti fiilistelee näin pimeinä iltoina,

sinisene valoineen ;)