Näytetään tekstit, joissa on tunniste lifie. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lifie. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. huhtikuuta 2020

Lumoavaa kauneutta







Lähdin eilen lumisateen saattelemana Porvoosta Helsinkiin
hakemaan tytärtäni seurakseni kotiin.

Viime viikolla hän laittoi minulle kuvan ja kirjoitti että
kirsikkapuu jo kukkii täällä.





Joten tehtiin pikku mutka.
Tähtitornin puistoon.

Ihanaa viikonloppua ja muistakaa elää hetkessä!

maanantai 16. maaliskuuta 2020

Myrskyssä







Minulla ruhtinaalliset kolmen päivän vapaat.
Vielä viikko sitten ajattelin tekeväni kaikkea muuta kun viettää aikaa neljän seinän sisällä.
Itse en ole mitenkään hysteerinen tämän kaikkien huulilla olevan viruksen suhteen
vaikka astmani takia riskiryhmään kuulunkin.

Ajatus ison väkijoukon ympäröimänä 
ei vaan nyt tunnu houkuttelevalta saatikka viisaalta.


Eilen iltapäivällä hyppäsin autoon ja lähdin Porvoon eteläkärkeen Emäsaloon
nauttimaan auringosta, merestä ja aalloista.

Karvakuonot jätin tällä kertaa kantaa pään kautta opitusta syystä:
Kokeile hyppiä kallioilla ja kivillä kahden flexin kanssa jotka vetää kummatkin eri suuntaan.
Yritä sitten vielä kuvata kun kummatkin kädet jo käytössä.
Myönnän että tunnen aina ison piston rinnassa kun lähden ulkoilemaan ilman poikia.






Reissu venähti suunniteltua pitemmäksi
 kun autolleni mennessäni surffari puki märkäpukua päällensä.
Olihan tää nyt pakko nähdä. Maaliskuu ja lainelautailua.
Surffarin harmiksi tuuli oli jo tyyntynyt ja joutui pitkiä aikoja odottamaan sitä oikeaa aaltoa.
Puoli tuntia aikasemmin vauhti olisi ollut hurjaa.

 TODELLA ISO RESPECT
tälle lainelautalijalle 
joka todella tunsi aallot ja meren voiman
kuin omat taskunsa.

Kesät saaristossa eläneenä olen oppinut kunnioittamaan 
merta ja sen voimaa.





Pitäkää huoli itsestänne!

lauantai 17. elokuuta 2019

Käkkärän kanssa kesäretkellä












Vietin koko kesälomani saaristossa ja täällä asustelen edelleen.
Itseasiassa tänään tuli 10 viikkoa täyteen mökkielämää joka edelleen jatkuu.

Käkkäräpää onnistui kuitenkin houkuttelemaan minut mukaan
pienelle kesäretkelle idyllisen kauniiseen Suomenlinnaan.

Frida lähti muuttolaatikoita pakoon ja minä,  nauttimaan 
ihanasta seurasta ja toisenlaisista merinäköaloista.



Ihastuimme paikan tunnelmaan kummatkin niin kovasti että totesimme 
yhteen ääneen että jos asuisi täällä ei ihminen voisi olla muuta kuin onnellinen.
Kävin jopa googlailemassa vapaita asuntoja...

Sovimme että toinen reissu tehdään vielä syksyn aikana.

Kiitos Visualaddict Friiduli 
lämminhenkisestä kesäpäivästä.

Tätä päivää muistelen hymyssä suin kun talvi tulee ja pakkanen paukkuu.
Lav juu!

Ps: Tulihan ne kolme vaakakuvaakin sitten otettua :)


maanantai 3. kesäkuuta 2019

Me tultiin taas kesätöihin...


... sekä ilahduttamaan meitä Porvoolaisia.

Joka kesä nämä Ratia Ranchin ylämaannaudat tulevat tekemään tärkeää
luonnonhoitotyötä jota muuten olisi haastavaa hoitaa.

Nämä suloisuudet asustelevat kesän meidän mökkireitin varrella.
Aina pysähtyy mun auto hetkeksi ihastelemaan näitä söpöyksiä.

Oli tainnut tuo yksi sonni testata curly girl metodia
kun niin komeat kiharat!











tiistai 28. toukokuuta 2019











Alkukesän luonto ja vehreyden kirjo on parasta mitä tiedän.

Sen sävyt, tuoksu ja valo on minusta kauneimmillaan juuri ennen sadetta.
 Metsään laskeutuu satumainen tunnelma ja lintujen viserrys hiljenee.
 Kesäinen lämmin tihkusade.
Sadepisara nenän päässä.
Koirat nuuskii ilmaa nenä pystyssä syvin vedoin.
Iso sydän alkavalle kesälle ja tälle tihkusateiselle Tiistaille.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Pakastuin ja pakahduin




Meillä täällä
rannikolla
mittarissa aamulla - 27.
Titoa en saanut ulos
 mutta ihme kylläkin tytär suostui.
 Pakkastyttö.

Ajoimme mun lempipaikkaan.
Juuri ennen auringonlaskua.







Ja 
tyttären 
ottamat kuvat.





Välillä meillä ihan super äiti/tytär päiviä.
Tämä yksi niistä <3!