Täydellinen viikonloppu

Viikonlopun vietin saaristossa rakkaan ystävättäreni kanssa.

Meillä takana jo kolmenkymmen vuoden ystävyys ja vaikka viime tapaamisestamme 

ehti hupskaks vuosia vierähtään viisi

on kun olisimme viikko sitten nähneet viimeksi.

Meidän ystävyydessä myös hauska sattuma myös se

että meidän tyttäret syntyneet peräkkäisinä päivinä.

Ja sairaalassa saimme olla samassa huoneessa.

Nyt meidän tytsyt "aikuisia" ja napanuora katkennut enemmän
tai vähemmän.

Mikä teki tästä viikonlopusta täydellisen:

 Voi puhua kipeistä asioista josta ei ehkä halausi puhua.

Nauttia yhdessä saariston hiljaisuudesta tihkusateessa

 sanomatta mitään.

VILLASUKKIA

jotka ton naisen puikoista kun 
liukuhihnalta.

Hyvää ruokaa

pihan siivousta

kokon verran

höpötellä myöhään yöhön

myöhäisiä aamuja omaan tahtiin.

Kiipesimme tihkusateessa meidän saaren korkeimmalle kalliolle

jossa ensimmäinen kerran törmäsin saaressa tällaiseen ihmeeseen

 jossa kyykäärme luonut nahkansa.

Että sellainen viikonloppu mulla takana.

Tiina, Tito ja Tappara.

( hih ja se Tider )