keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ystävyydestä


Näiden kahden ystävyys.
 Pyyteetöntön ja niin lojaalia.
Tähän herään joka aamu ja illalla nukahdan.
Hymyssä suin ja oikeasti
Rakkaudessa.

Meillä kaksijalkaisilta on vielä paljon opittavaa.
Armottoman rähinänkin jälkeen 
joka enteillyt melkeen kolmatta maailmansotaa,
nämä kaksi onnistuu tekemään sovinnon sekunninmurto-osassa.
Eleellä.
Pyydetään anteeksi.
Loukkasin.
Olet mun minun paras ystävä.

Näiden kahden karvaisen kaverusten myötä ystävyyden merkitys kasvanut entisestään.
Ymmärrys, mitä ystävyys on.

Olen onnekas että mulla näitä
  rakkaita, kannustavia, välillä korvasta vetäviä ystäviä
  joiden olalle voin laittaa pääni kun sen tarve.
(onneksi ne vaan halaa eikä nuole korvaa:)
Tai jos rehellisä ollaan, onhan niitäkin...

Voisin tiedät nimetä, mutta tiedän että te tiedätte!


 Sain yhdeltä ystävältä 50v lahjaksi kahdelle lahjakortin
Pakohuonepeliin, kerroin tyttärelle että hei, meidän juttu.
Tytär vastasi
" en todellakaan tuu, me vaan tapellan ja huudetaan toisillemme sielä kun "joku" 
niin tyhmä, ettemme edes päästä ulos sieltä.
Vastasin, ok, sitten huudetaan, so what!
Tytär hetken mietettyään 
sanoi ok,
mennäänkö sen jälkeen syömään Taisting menu...

Ystävyydelle
ISO SYDÄN























2 kommenttia:

  1. Minua alkoi hymyilyttämään, kun meidän karvanallet ovat sellainen hieman hassu parivaljakko. Ovat kumpikin todella mustasukkaisia seurastani, joten yhtä silitellessäni toinen ryntää aina pikajuoksua paikalle, siinä sivussa "vahingossa" tönäisten toisen pois silittävän käden alta.. :) Toisinaan taas mahtuvat hyvin viereeni yhtä aikaa ja siinä sitten pötkötellään päikkäreillä kaikki kolme tuhisten :) Niin ihania, että joka päivä tulen miettineeksi miten onnellinen olenkaan, että nuo täydelliset ihanuudet perheeseeni kuuluvat ♥

    VastaaPoista
  2. Sama täällä. Mutta pennun myötä ihana nähdä kuinka oikeasti samanrotuisissa koirissa kaksi ihan omaa persoonaa <3!

    VastaaPoista