Hiljentymistä

 Eilen hektisen työpäivän jälkeen en ajanut suoraan kotiin.

Nälkä kurni vatsassa, päässä humisi eikä ajatus luistanut.

Kotipihaan saapuessani tein U-käännöksen ja ajoin paikkaan jossa

tällähetkellä majailee satoja laulujoutsenia.

Tarkoitus oli käydä ihan pikaisesti, ja ottaa muutama kuva.

  Tiesin että kotona odotteli kaksi karvakuonoa malttamattomana

kotiin tuloani ja iltalenkille menoa.

Kuinkas kävikään.

Paikalle päästyäni rauha laskeutui ja aika pysähtyi.

Istuin kivellä lumoutuneena katsellen näiden ylväiden lintujen

laulua ja yhdessäoloa.

Kun vilu hiljalleen hiipi, havahduin ja huomasin 

että yli tunti oli vierähtänyt.

Kotiin ajaessani kiire ja kireys 

oli tipotiessään ja ajatuskin taas kristallin kirkas.

Rauhaisaa sunnuntaipäivää täältä rannikolta.