Keittiön muuttanut...

... seinä!

Kun Mikki taulut löysi paikkansa olohuoneessa,

muutti kollaasi seinä keittiöön

Oikeastaan aika kiva, istua keittiön pöydän ääressä

juoda aamukahvit,

ja katsella mukavia hetkiä elämän varrella.

Yleensä en työ jutuista kirjoita, 

mutta tänään vaan pakko.

Meillä kävi tosi köpelösti,

oma varastomies poissa tänään,

ja sain lainattua toisesta myymälästä toisen,

ja aamukahvin ääressä sain puhelun,

"vara" mies myös estynyt...

ARH, ja meillä niin lauantai huonekalujen nouto päivä.

Ja tavarat todella korkealla,

ilman Roclaa niitä ei sieltä saa...

Joten ei kun tuumasta toimeen,

Roclan rattiin ja varastomiehen hommiin.

Ja voin kertoa että enemmän kun yksi mies asiakas 

oli pikkuisen hämmentynyt ;)

(joka sinäässä tosi tylsää, koska inhoan,

mies/nais rooli jakoja)

Ja meidän Tito, niin tyytyväisenä

kun koko jengi koossa!

(Ja sen nenu on kuin  pieni ruskea sydän:) 

Söpöliini.

Kivaa iltaa,

Mikki taulut...

...löytyi kun siivosin kaappeja...

(oikeastaan aloin näitä etsimään,

 kun töihin tuli tosi

hauskat uudet

 Mikki ja Minni taulut,

ja muistin ett meiltä vastaavat myös jostain löytyy

ja löytyi ;))

Eli, 

kollaasiseinä siirtynyt keittiöön

ja Mikit valtasi seinän.

Kivaa viikonloppua,

Kevättä...

... sisällä ja "joulupuu"

saanut 

lehdet;)

Ja karvanaama kesälookin.

Pörrönaamasta kuoritui varsinainen piikkinokka!

Vapaat vietetty ja meillä arki alkanut,

ja edelleen hehkutan kun saanut ton mun

ihanan blondin kotiin!

Ihanaa huomata, että myrskyjen ja tyrskyjen jälkeen

tulee se tyyneys, tasapaino ja ymmärrys...

Toisin sanoen aikuistuminen!

Äitinä sydän lämpenee,

yksin kasvattaneena,

olen onnellinen,

että meillä kaikkien kompastuskivien

jälkeen elämä hymyilee.

Tää jopa tuntuu kornilta ja väärältä kirjoittaa

kun niin läheltä saanut seurata rakkaan nuoren elämää joka

 lähtenyt niin väärille raiteille...

Ja vaikka vaikka yrittänyt kaiken voitavansa,

joutuu surullisena myöntämään

että olemme jokainen oman elämme seppä...

Yhdessä...

... kolmen kuukauden jälkeen.

Niinkun täällä paljon kirjoittanutkin

oli rakas tyttäreni kolme kuukautta työharjoittelussa

Sallassa ja saapui kotiin sunnuntai iltana.

Ilon/pelon sekaisin tuntein odottelin

tätä

itsenäistynyttä sekä kypsynyttä tytärtä 

ja 

sellaisen kotiin sainkin!

Me kummatkin, taatusti tarvinneet tätä

"omaa aikaa"

ja nyt pystymme taas nauttia täysillä tästä

meidän omalaatuisesta ihanasta

äiti/tytär suhteesta.

Mun sydän on lämpöä täynnä!

Inspiraatiota uuteen viikkoon...

... ja harmoonisen kaunis koti,

täynnä luovia ideoita

Tykkään isosti!

Ja taas heräsi into maalata lattiat valkoiseksi :)

(ja luulen että tämän kevään väri on sininen/ turkoosi)

Kullan nuppu turvallisesti kotona ja kaksi päivää

yhteistä aikaa,

aamusta iltaan <3!

Ihanaa uutta viikkoa,

kuvat klick lainattu

(valokuvat Nina Holst)

Viimeinen..

... Oma ilta

Huomenna saan Sallasta kotiin tuon mun

sydänkäpysen!

On ollut hyvä olla yksikeen,

oikeasti,

 olen nauttinut,

(ja tiedän että tuo mun peikko myös)

mutta ei kolmen kotia rannikolla olisi olemassa,

ilman tota ihanaa,

niin rakasta.

Friday...

Kiitos!

(vapaa tuli tarpeeseen)

Viikko ollut ehkä pikaisen liiankin hetkinen,

  se tunne, 

ettei kädet ja aivot jaksa pelittää ihan kaikkeen...

Liikaa lankoja käsissä!

Flunssa , kiire, sairaslomia, säätöjä sinne tänne...

Lepäilään päivän

ja tiedän levätyn yön jälkeen nauran taas tälle,

"valittelulle"

Mutta 

this is me :)

Puss ja ihanaa viikonloppua,