Jotain syksyistä...

Parvekkeelle.

Näin iltojen pimentyessä parveke 

alkoi kaipaamaan jotain hempeetä väriä

joten kävin ostamassa muutaman kanerva puskan.

Ja tunnelma heti aivan toinen:)

Huomaan joka ilta kantavani lisää

tuikkukuppeja ja kynttilöitä parvekeelle,

mutta niitähän ei koskaan voi olla liikaa???!!!

Vielä pari kaunista taljaa,

ja meidän parveke valmis vastaanottamaan syksyn.

Tiistai terkuin,

Nyt meillä keräillään...

... lähikaupan keräily tarroja sekä Lindt Excellence suklaan

viivakoodeja :)

Mua oikein huvittaa, koska joka kerta kun

haen lähikaupasta jotain pientä,

maksun jälkeen sanon

"saaks mä tarroja"

(tosi noloa :))

Suklaan osto ei tuota yhtään tuskaa,

koska Lindtin suklaa mun ehdoton viikonlopun must have!

Ja nyt tiedän mistä puhun,

koska vähän niinkun sukulaisetuna päässyt maistelemaan

aika repertuaarin Lindtin eri suklaata.

(mutta mun lemppari on ja pysyy, Sea Salt)

Mutta, to the point,

tytär ihastui isosti näihin Kastehelmi tuikkulyhtyihin,

eka kotiutunut 

(tarrojen ansiosta, ilmaiseksi)

Sekä huomenna lähtee postissa neljän suklaapaketin

viivakoodit

ja pian meillä taas kaksi lisää :)

Lindtin Kastehelmi 

tuikkujen syyskamppis ohjeet löydät alla olevasta

linkistä

rekisteröidy osoitteessa www.elsnordic.com/lindtlight/fi ja seuraa "tee näin" ohjeita.

Tää syksy on vaan niin tehty

meille fiilisteliöille, eks vaan?!!!

Päivät, viikot, vuodet vieriii...

...nykyään niin vauhdilla että oikeasti

 tuntuu etten pysy perässä!

Onko se sitä,

 etten pysty pysähtymään hetkeen,

aika jotenkin vierii kuin hiekka sormien välistä...

Viekö työ ja arki niin kaiken sen ajan

että tuntuu että sitä omaa aikaa ei ole olemassa?

Vai enkö vaan sitä osaa ottaa?

Pysähtymään, nauttimaan hetkestä...

Niin mun taulu...

Keittiön seinään ilmaantunut 

kolme Ylva Skarapin taulua,

mutta tämä lemppari,

kauniisti kiteytetty upea elämän filosofia.

Kesä loppui...

Eilen meidän osalta, nimittäin

kävimme saaressa sulkemassa mökin.

Vielä olisi saattanut olla upeita

viikkonloppuja saaristossa jäljellä

mutta illat pimenee hurjaa vauhtia

mutta vene retket pilkkopimeässä

syysmyrskyssä ei ole 

ihan se mun juttu:)

Kotiin roudasimme maalta untuvatakit, pipot ja villasukat.

(hah, niille ollutkin tänä kesänä käyttöä)

sekä kesällä tekemäni pölkky kynttelikkö

tuli mukana kaupunkiin talvihoitoon.

Pitkään muhinut...

Pitkään miettinyt miten tekisin 

oman version niin kauniista 

Multi Candle pin kynttilänpidikkeestä

ja tässä se nyt on.

Vanha ajopuu ja muutama naulaa

Easy and done!

Tykkään!

Syksy moods...

... ja ristiriitaiset tunnelmat.

Rakastan tätä tunnelmointia,

metsässä "syksyistä" tuoksua,

jopa välillä vesisadettta joka piiskaa ikkunoihin,

mutta on se ISO mutta,

(voiko tälläi edes sanoa)

mun psyyke ei kestä loskaa

ja ikuista pimeyttä 24/7.

Ja huomaan jo nyt,

 mitä enemmän ikää tulee,

että tämä pimeys ei minua varten.

Nauroin ääneen kun
 yksi päivä ajelin töihin,

  radiosta tuli
Enrique Iglesiaksen eräs hittibiisi,
minun olisi vaan niin pitänyt syntyä
Espanjaan,
sateellakin hymy huulilla,
lanne keinuu ajaessakin!

Ps: Pahoittelen rakeista kuvaa,
mutta linssi taitanee tullut kaikkine
koluhuineen määränsä päähän.
Takennuiskin jo ihan omiaan....