Ihana värien harmonia

Kuinka rakastuinkin tähän kauniiseen kotiin ja käheellä twistillä

olevaan värimaailmaan.

 Tuo ruokailu tila.

ISO WAUDE!

Asunto olisi vuokrattavissa Austraaliassa.

Muutetaanko Ronja?!

Vaikka Tammikuun "lapsi" olenkin,

kesä, aurinko meri ja hiekka on = MINÄ

Ps:

Millähän saisi mun bioetanooli takan tuollaiseksi.

Vinkkejä otan ilomielin vastaan.

Kuvat lainattu täältä KLIX

50v päivä jota ei ollut tarkoitus juhlistaa...

... mutta aina ei mene suunnitelmin mukaan.

Kahdeltatoista Torstai/Perjantai välisenä yönä Tito alkaa haukkua

seuravaaksi mun eteisessä Isä siskoineen laulamassa 

Happy Birthday.

Mukanana 

kakku ja skumppaa.

(Isältä lähtee vara-avain pois :) )

Perjantai iltana sain kylään 

kourallisen rakkaita mimmejä.

Iloa ja onnen kyyneliä.

Tanssia aamu tunneille asti.

Kylläkin yövieraiden kassitarkastus piti tehdä, 

ettei Luca "vahingossa" lähde mukaan:)

Ja mun  suurin unelma toteutuu.

Elokuussa safarille!

Kaaosta ja villakoiria joka paikassa

Mun vuosi alkanut boheemilla otteella!

Ei ole haitannut vaikka sohva tyynyt sinne tänne

 tai onko matot ja torkkupeitot ojennuksessa

Päätin, pennun myötä, täällä eletään.

(tyttärellä voisi olla muutama naseva kommentti tähän asiaan)

Tito ottanut pikkuveljen paremmin kun hyvin vastaan

 vaikka kylläkin selvästi

kertonut Lucalle että sinä tämän talouden rääpäle.

Armottoman riehumisen jälkeen toi oikeasti nukahtaa alle sekunnissa.

Milloin minnekin ja asento se mikä sillä hetkellä tuntuu parhaimmalle.

Luca viettänyt myös tyttären luona muutaman päivän ja päässyt 

tutustumaan stadi elämään, 

sporassa ja dösässä matkustelua ja jopa pääsyt mukaan aamu palaveriin.

Ja sitten viherpeukalo osasto.

Ostin hyasinttejä joulukuun alussa.

 Leikkasin juuret pois ja laiton Jyskistä osaamiini lasikippoihin. Kun puhkesi kukkaan vein ne parvekkeelle.

Kertaakaan en ole kastellut ja miniskideinä kukkii edelleen.

Nyt sohvalle makoileen ja Areensta sillan toka jakso.

Saatan saada pari kamua vierelle makoileen:)

Vuosi 2017/ Part One

Mun vuotta 2017 ja niitä parhaita hetkiä.

Tammikuussa luokkatreffit, 30v yo kirjoituksista.

Koululla meitä vain kourallinen, mutta illan juhlissa yli 20.

Meillä sinäänsä poikkeuksillien luokka koska meistä suurin osa ollut

yhdessä jo leikki koulusta asti.

Illan juhlasta jäi päällimäisenä mieleen uskomatan lämpö ja ystävyys

sekä ikuiset arvet nenässä.

Korkokenkät talvi pakkasella huono valinta :)

Helmikuun ihanat pakkaspäivät ja pitkät lenkit Titon kanssa niin jäällä kuin metsässä.

Tältä reissulta jää kyllä eniten mieleen se kun Tito onnellisena jouksee jäällä edessäni

ja katson taivalle ja näen kolme suurta merikotkaa seuraavan Tito korkeusissa hitaasti mutta sitäkin varmemmin laskutavan alaspäin.

Takasin rantaan, Tito turvallisesti untuvatakin sisällä.

Maaliskuussa juhlittiin ystävän hullun hauskoja 50v synttäreitä

jossa iloa katossa kuumissa lattari tunnelmissa.

Pääsin minäkin muutamat moovit tanssiopen kanssa pyörähtämään.

Meidän

kotinkin pääsi lehden kanteen kun Frida kävi näpsimässä kuvia.

Toukokuussa sitten se perinteinen Torreviejan reissu joka nyt tänä vuonna jää tekemättä

uuden rääpäleen vuoksi.

Toukokuussa, räntäsateen saattelemana lähdimme uudelle reissulle

Balille.

Paljon matkustaneena tämä ihan mun

TOP 

number one.

Gili ja Monkey Forest.

Paljon jäi vielä näkemättä ja kokoematta.

Ehdottomasti vielä joskus uusi matka edessä!

R:n muutto. 

Tyhjyys kotona, mutta niin onnellinen tyttären uudesta elämästä.

KESÄ ja saaristo!

Ne vähän kahjot ja rakkaat sukulaiset.

Kaikki samalla saarella.

Yhteisiä hetkiä,

milloin meillä, teillä tai naapuri saaressa.

Juhannus ja meidän perheen viikonloppu mökillä.

Juhannuksen jälkeen tyttären kummisedän synttärit.

Skumpaa sai ne jotka olivat osanneet käyttäytyä edellisiltana.

Kummisedälle skålilttin,

 lämpimästä kesä päivästä nauttien

 paitsi hän joka katsoi hyväksi ideaksi sytyttää ja fiilistellä

valkoisissa farkuissa kokon ääressä aamuyöstä.

Loppuillasta sai tämäkin kokki nauttia lasillisen viiniä:)

Ei ehkä ihan se rauhallisin Joulu...

... mutta paras!

Launatai aamuna täällä soi kello 04:00.

Parhaan Joululahja hakuun.

  Roadtrip Porvoo-Helsinki-Oulu-Porvoo.

Perjantai olisi ollut huomattavasti parempi päivä tälle Joululahja hakureissulle

ajokelit huomion ottaen,

 mutta sekä minä että kakkoskuski

 (josta sitten tulikin ykkös kuski)

olimme töissä Perjantain, tytär jopa puoleen yöhön asti.

Nappasin tyttären kyytiin Eirasta ennen auringon nousua.

Jyväskylään saakka ajokeli ihan ok,

loppumatka Ouluun, lunta satoi kuin lumitykillä ampuen.

Näkyvyys nolla,

kun pilven sisällä olisi ajellut.

Mutta tämän matkan tytär kaahasi kun vanha tekijä

vaikkei ole ratin takana istunut yli puoleen vuoteen.

Perillä noin tunti odotettua myöhemmin.

Lämmin henkistä jutustelua ja paljon suukkoja ja halauksia

joka suuntaan, 

kolmas puhelu huolestuunelle isälleni/vaarille

"Kaikki ok, rääpäle kyydissä"

Matkalla kotiin.

Sunnuntaina käytiin tyttären toivomuksesta

tekemässä pikainen ajolenkkki meidän laituri rantaan

josta kesäisin lähdemme saarelle.

Ja illemmalla, toisin kun olimme suunnittelleet

kävimme Vaarin luona syömässä sen meidän rakastaman kala-aterian.

Alla, esteetikon unelma :)

Pisupaperit!

Ollaan me ehditty myös tunnelmoimaan.

Katseltu noiden kahden karvanaaman leikkejä ja armotonta riehumista.

Titokin, meidän vanha herra heittäytyy leikkiin mukaan kuin teinipoka konsanaan.

Kaikki neljä maattu sohvalla , oikeasti kolme päivää.

Untuvatäkkeihin kietotuneena.

Leffoja katsellen.

Syvällisiä jutellen.

Tito ei vielä oikeen ymmärrä pikkubrodin riehuma kohtauksia

mutta Murmeli on vaan se ykköslelu, myös pikkubroidin mielestä.

(Murmeli asunut meillä jo seitsemän vuotta, 

Titon eka lelu,

 jonka melkeen joka aamu löydän sängystäni.)

Tänään tytär viety takaisin kotiin ja tajusin ettei kukaan Lucan seurana kun Titon kanssa ulkona.

Joten ei kun reppu ostoksille.

Nyt mös Luca pääsee mukaan kunnes poitsun rokotukset 

kunnossa.