My must have...

Kuten eilen kirjoinkin,

meille tullut ASKO:on uusi ruokapöydän tuoli,

johon tykästyin ja sopisi niin tänne meille kotiin.

Olisihan näitä design versioina tarjolla,

mutta tämän yh-mamin kukkaro ei niitä kestä.

Enkä ole koskaan ollut designin perään,

vaikka alalla olenkin, ehkä juuri siksi...

( tytär taas rakastaa, ja olen jopa ostamut hänelle

Aarnion tuplakulan)

Mutta kuitenkin joskus vielä meidän kodista löytyy

Arne Jacobsenin muna tuoli!

Black, White & Beige...

... and grey and old wood!

(sulkia unohtamatta :) )

Eilen siivotessani huomasin,

kuinka meidän kodin väriskaala

kuin itsestään,

 pikku hiljaa löytänyt

 teeman joka jatkuu jossain muodossa

joka huoneessa,

parvekkeelle asti.

Näin syksyisin minulla tulee aina 

kova kipinä muuttaa jotain kodissani,

mutta nyt jouduin oikein istumaan alas,

katselin ympärilläni

ja totesin,

 en halua muuttaa,

koti tällä hetkellä niin minua,

meitä,

Kolmen Koti Rannikkoa :)

(paitsi keittiön tuolit menee vaihtoon,

 tullut ASKO:on niin käheät uudet,

 "must have", laitan kuvan huomenna)

Ihan paras yllätys...

... ja yksi niin onnellinen yllätetty!

Kollegani kävi tänään vapaa päivänään piipahtamassa 

pikaisesti töissä,

hakemassa työvaatteitaan pesuun

ja mukanaan minulle nämä niiiiin super ihanat

kuivatut lehdet ( banaani puun????!!!)

lahjan antaja kyllä kertoi,

mutta jotenkin häkellyin niin näistä kaunokaista että

en ole enään ihan varma...

Tiesi että olen hulluna sulkiin

ja ymmärrätte varmaan miksi oletti että nämä myös kolahtaa

satakymmen!

Heti ajattelin että nämä päätyy seinälle,

mutta kotiintulessa löytyi heti paikka,

korissa lattialla,

inkkaritaulujen alapuolella!

Wau, tykkään, 

isosti!!!!

Kiitos Mirja <3 !!!!!

Sunny Sunday...

... ja kotoilu viikonloppu.

Olisin tahtonut saaristoon,

mutta mulla ei ole nykyään autoa käytössä:)

Tytär ominut:)

No ei nyt sentään,

pakko jäädä kotiin, 

viime viikon illat venyny töiden merkeissä

pitkään iltaan,

koti kaaoksen valassa ja pyykkiä kilo kaupalla...

Eikä viikonloppu kaupungissakaan 

huono ole,

koti siisti,

pyykit pesty,

ja upea kantarelli saalis

sekä tänään kiva päivä tyttären kanssa vanhassa kaupungissa.

Sunnuntai terkuin,

Privacy...

Vaikka olenkin,

 ainakin omasta mielestäni

ulospäinsuuntautunut,

sosiaalinen

avoin tapaus,

kotini ja elämämme siellä

on omaani.

Ykisityisyys minulle todella

tärkeätä

ja siksi nyt tämä verho parvekkeelle.

Meidän OMA paikka,

jatke olohuoneesta,

jonne naapureilla ei ole asiaa.

Minun koti, minun elämä!

(joku ehkä lukee rivien välistä,

että kerrostalo elämä saattaa joskus ahdistaa:))) )

Viikonloppu terkuin omasta rauhasta:)

Perjantai...

... ja kaikkea muuta kuin rauhallisin mielin kohti 

viikonloppua:)

Aamu, herään omille aikataulini

ajoissa,

 mutta ykskaks minulle epämääräisenä muminana 

kun jo lähdössä ajeleen töihin,

ilmoittettiin,

lupasit viedä mut salille!!!!

WHAT, minä,

kysyit vaan eilen illalla monelta lähden???!!!

( ja hirveä huutoälämölö, koko taloyhtiö taatusti herännyt)

Karvakuono pissittämättä,

kello juoksee!

Pikainen pissalenkki,

tytär kuntosalille,

tallapohjassa töihin.

Ilta sitten taas ihan toinen tarina :)))

Näin syysiltoina....

Minulle parvekkeen merkitys kasvaa!

Ei ole ihanampaa kuin töiden jälkeen 

heittäytyä parvekkeelle,

 ja syttyttäää kynttilät,

ja vaan olla!

Mun rakas pöllö saanut "pikkuisen" pipin korvaansa

eilisen ukkos myrskyn jäljiltä.

Saatiin kokea oikeen kunnon

kesän ensimäinen

ukkosmyräkkä aamu kuudelta:

Rakastan,

nousin ylös

kannoin peiton ja tyynyni parvekkeelle

koiruus ihmeissään,

 mutta seurasi haukotellen perässä,

ja heittäytyi parvekkeella divaanin jalkopäähän

nukkumaan,

 vaikka jyrisi ja salamat iski!

Jossain vaiheessa nukahdin sateen ropinaan,

 mutta onneksi aamulla heräsin

sisäiseen kelloon,

 herätyskello olisi vartin päästä 

piippailut yksinään makuuhuoneessa...