Pysähdyttävä kohtaaminen

Olenhan iltaisin vilahduksen tästä upeasta

eläimestä nähnyt mutta Titohan on omalta

pitänyt huolen siitä etteivät vaan tulisi 

liian lähelle meidän pihaa:)

Sunnuntaina Tito taisi olla sen verran väsyksissä

launatain illanistujaisista että pysytteli

jokseenkin koko päivän sisätiloissa.

Itse nautiskelin auringosta terassilla

kun yhtäkkiä minulle tuli tunne että joku tarkkailee,

käänsin päätäni ja turvallisen välimatkan puskien takaa

näin tämän peuran katselevan minua.

Hiivin hiljaa sisälle hakemaan kameraa mutta juuri kuvaa

ottaessani lähti puuskuttaen, valkoinen häntä pystyssä

 takasin syvälle metsään.

Minua tietysti kovasti harmitti että sain vain kuvan takapuolesta

mutta jäin kuitenkin rapusille istumaan.

Ja niin siinä kävi että uteliaisuus voitti 

nimittäin

hetken päästä ilmestyi takaisin,

tälläkertaa todella lähelle.

Siinä me sitten vaan tujotettiin toisiamme

pitkän tovin ja ajattelin hetken etten viiti

 nostaa kameraa jotta en pilaisi tätä

 niin kaunista hetkeä.

Mutta pakkohan se kamera sitten oli nostaa...

Yhden kuvan antoi itsestään ottaa

 puuskutti kovaa varoituksen äänen ja pinkaisi

häntä pystyssä takaisin metsään.

Mykistyttävä hetki.