Minun henkireikä

Inspiraation ja rauhoittamisen paikka

arjen keskellä

on illalla lähteä näille meidän metsälenkeille.

Launatai illalla,

 vaikkakin iltalenkki töiden jälkeen oli jo tehty

ja

 makoilin reporankana netfilixiä katsellen

sohvan syleilyssä

lähdimme uudelleen,

puoleksitoista tunniksi lähimetsään

harhailemaan.

Ja nautimme

 jokaiseta askeleesta

hyttysistä huolimatta.

Kotiin saapuessamme taivaskin

vielä maalasi meille upean taideteoksen.

Tämä viikko ja sitten pääsemme

viikoksi sinne missä sielu lepää isosti

eli 

saaristoon.

Laukukin jo melkeen valmiiksi pakattu,

niin malttamattona odotan!

Elokuu...

Emme sitten päässytkään mökkeileen

kun tytär tarvitsi autoa ja itse olin

viimeviikoisen työ viikon jälkeen aika väsy,

joten kotona sohvalla makailu tuntui hyvältä vaihtoehdolta.

Eilen kuitenkin suuntasimme karvakuonon kanssa

sieni metsään ja löytyipä sieltä

kourallinen kanttarelleja.

Ei paljon, mutta sain niistä kuitenkin itselleni tehtyä

kastikkeen!

Metsässä tällainen upea pino 

pölkkyjä ja arvatkaapa vaan olisiko tehnyt mieli kantaa

muutama kotiin...

(jospa sitten talvella pulkalla haen :) )

Kyllä se kesä meni jotenkin huomaamatta ohi,

mutta nyt nautitaan näistä lämpimistä ja pimeistä syys illoista

täysin siemauksin.

Ei ole mitään ihanampaa kuin illalla fiilistellä

kynttilän valossa hyvää musiikkia kuunnellen.

Minä ainakin nautin ihan täysillä!

Ihqua sunnuntaita kaikille!