Löysi se sitten tiensä tänne meillekin...

... nimittäin syysflunssa!

Nyt vaan otetaan rennosti lämmintä

juoden ja toivotaan että pahin ohi

lauantaihin mennessä,

meinaan tämänvuotista Indiedays gaala en meinaa

missata!

Tulen vaikka pää kainalossa

(sopisi hyvin halloween temaan :) )

Niin mahtavaa vihdoin nähdä Teitä

kaikkia ihanaisia!

Talvi julistettu alkaneeksi...

... vaikkakin kellot siirrettiin 

talviaikaan

 Sunnuntaina,

tullaan täällä vähän jälkijunassa

(hämäläinen kun juuriltani olen :) )

Mutta tänään alkoi meidän talvi kun

isä/vaari vaihtoi meidän menopelin alle talvirenkaat.

Uggit ja pipo päässä iltalenkillä,

kaikki untuvatakit rivissä eteisessä,

vielä kun löytäisi lämpötolpan avaimen,

auton ikkuna "skraappa"

 (toi parkkikiekko/cd levyn kansi ei ehkä se paras mahdollinen)

ja se helkutin lumiharja myös todella hyvässä piilossa.

Voin kerota,

 näiden aamutoimien ajatus jo näin valmiiksi

nostattaa mun verenpaineen kattoon ;)

Absurdi puoli tässä kaikessa on,

että eilen muutaman tunnin metsälenkillä

keräsin pipollisen 
suppilovahvaroita

&

kanttareillejä,

pää paleli kylmässä pohjoistuulessa,

mutta sieniä niin paljon ettei taskuun mahtunut

eikä tuollaisia herkkuja voinut metsäänkään jättää!

Joulufiilistelyyn en kuitenkaan vielä ryhdy,

lehtihyllyt täynnä jo joulukoteja,

mutta sitä fiilistä ei täältä vielä löydy.

Kaunis lamppu...

... töistä.

Tähän niin tykästyny,

sisälle voi laittaa omat aarteensa.

(mielikuvitus vain rajana)

Kaunokainen, vai mitä?!

(ja teille korkin rakastajille, sitäkin tästä löytyy)

Parasta uutta viikkoa,

Ruoka ja Viini messut...

... rakas kuusiini lähetystyi perjantaina mukavalla viestillä,

kaksi ylimääräistä lippua löytyisi,

Ruoka ja Viini messuille,

soita kun olette perillä...

Innoissaan täältä kaksi rannikkolaista lähti,

ajattelin,

 soitto ja liput ovella mutta hah,

auto parkkitaloon, soitto, toinen soitto,

ja kymmenes,

 ei vastausta,

ruutu + Pave Maijasen päivää

kovaa jorasta autossa,

ohi kulkevat messulaiset enemmän kun ihmeissään:)

About sata puhelin soittoa,

tytär jo ihan valmis tatti otsassa lähdössä kotiin

kun sain ylipuhutta,

opiskelija alella halvemmalla pääsee sisään,

etsii serkku pojan ja tuo liput.

Ja sitten vihdoin myös mami sisälle,

ilmaiseksi

vaikkakin ne meidän liput löytyi vasta kun serkkupoika 

pakkasi standinsä ja suklaansa pois :) 

  

Mutta kaikista kommervenkeistä ja säätämisestä

huolimatta,

superkiva äiti/tytär päivä!

... ja huomenna tämä serkku 

" Ehkä olisi pitänyt laittaa puhelin värinälle"

 tarjoaa

meidän työ porukalle maailman parasta suklaata!

Syvä huokaus...

Kotona!

Luulin että viime viikon jälkeen hellittää,

mutta noup,

A johtaa B:hen

ja kolahti taas omaan nilkkaan:)

Tämä viikko ollut, 

pimeä moottori tie, karvanaaman pissitys ja nukkumaan.

Oma elämä?!

Huomenna kiva päivä tiedossa tyttären kera 

Viini, Ruoka & Hyvä elämä messut.

Sama huone, nejlä ilmettä...

Tämän hauskan idean bonggasin Sköna Hem lehden

Åsa Mybergin @my casa blogista.

Hylly sohvan takana

 ja

 ainostaan tavaroita vaihtamalla

tila saa aivan uuden fiiliksen.

Minua puhutteli eniten tuo ylin sisustus

sekä tuo kolmas, mutta luulen että meillä viherkasvit

vaihtuisivat kaktuksiin :)

Tässä minun mielestä loistava esimerkki siitä

kuinka pienillä asioilla tila saa aivan uuden

persoonallisen ilmeen.

Löydätkö sinä näistä neljästä sen

joka tuntuu omimmalta?

Kuvat lainattu täältä KLICKS

(Kuvat: Åsa Myberg)

Back to business...

... ja vihdoin taas "normi" viikko!

Tänään töiden jälkeen toisenlaista kuvaamista, 

nimittäin ystävälläni hoidossa muutaman kuukauden

ikäiset veljensä kaksoset

ja halusi yllättää joulu lahjaksi 

veljensä canvaasi taululla A&A:sta.

Voin kertoa, kaikkea muuta kuin helppoa,

nyrkki suussa, naama peitossa,

kiva kuva,

 toinen katsoo hymyillen kameraan, toisella silmät kiinni,

toisesta nappivedos, toinen puklaa....

ja sitä rataa :)

Mutta taisi sieltä joukosta kuitenkin muutama ihan ok räpsykin 

löytyä.

Kaunista puuta ja hempeitä paperipalloja...

... ja viime viikkoa...

Oikeasti,

 luulin etten pysty, jaksa taikka

pelkästä jännityksestä en selviä hengissä viime viikosta,

mutta täällä ollaan :)

Alkuviikko, super pitkäksi venyneitä työpäiviä,

keskiviikkona esiintyminen,

josta nähnyt painajaisia viimeiset pari viikkoa

(super jännittäjä yleisön edessä aina ollut,

koulu ajoista lähtien)

Turhaan jännnitin, sain esitetty sen mitä sanottavaa oli

(jopa niin, että hiljaa mielessäni olin ylpeä itsestäni)

Torstaina kello soitti ennen viittä aamulla,

kokous matka,

tiivis kaksi päivää,

energiaa kollegoilta ja iltan päätteeksi konsertti,

 Samuli Edelmania <3!

Perjantaina tytär tuli hakemaan äipän kotiin,

ja pikapiipahdus H&M homen kautta,

muutaman euron puiset kynttilänjalat,

ihana puinen tarjotin sekä nämä kauniit paperipallot

Ikeasta

 (pari euroa kahdeksan pallon paketti)

Täynnä tarmoa uutta viikkoa kohti,

Syksyn niin MUST juttu....

TALJAT!

Lämpöä, pehmeyttä ja ennenkaikkea

kodikuutta.

Sohvalla, tuolilla, meidän kummankin makkarissa, parvekkeella,

karvanaaman matkalaukussa

ja

 pieni vuohentalja keittiössä.

Titon ihan lempipaikka keittiössä,

mutta syy taitaa olla enemmän se,

että jääkaappi vieressä...

Mutta näin talvea odotellessa ei taljoja vaan voi olla liikaa,

eihän?!

Ja hih, tällaisen liikkuvan, ihanan karvakasan saan lämmittämään

kylmiä

varpaitani yöksi :)

Lämpimin syysterkuin,

Ihana valo....

... ja LAZY sunday!

Tämä päivä on mennyt vaaka-asennossa sohvalla

tekemättä yhtään mitään.

Ihaillut tuota aurinkoista syysilmaa 

tänään ihan vaan ikkunan läpi,

enkä ole edes kärsinyt huonosta omatunnosta :)

Joskus vaan pakko sallia itselleen tällaisia päiviä.

Somistettu lyhty...

Kaikkihan sen jo tietävät,

että minä ja kynttilänvalo kuulutaan vaan niin yhteen;)

Mutta yksi hassua asia,

en ole oikein koskaan ymmärtänyt lyhtyjen päälle.

Tämän lyhdyn ostin viime syksynä Askosta,

(myynnissä myös nyt)

ja hauskuus olikin siinä että tämä sisällä tähtivalot,

tällainen valojen kanssa KLICK

Kaunis kuin mikä

 mutta kun minä ja tähdet emme elä yhteiselämää

siis sisustuksessa,

luonnossa kylläkin rakkaus suuri.

Parveke kaipasi lisää valoa

joten kaivoin lyhdyn esiin ja tein siitä oman näköisen.

Tunnelmoidaan!

Viikko lopuillaan...

... ja melkein viikonloppu kolkuttaa...

(iso peukku sille :) )

Mua oikean huvittaa toi meidän karvanaama,

on kun peiliin katsoisi :))))

(jaksaisko, onko ihan pakko)

Kaaos, remonttia, sairastelua,

 vain kaksi kättä 

ja yksi pieni pää kaiken kaaoksen keskellä.

Olen aina ollut sitä mieltä että pieni stressi

hyvästä, tekee ainakin minusta todella tehokkaan,

mutta kun kynnys ylittyy ja pitäisi pystyä venyä sataan

suuntaan,

tulee olo jossa tekisi mieli huutaa lujaa STOP,

aikalisä.

Mutta onneksi ympärillä ihmisiä,

rakkaita jotka jaksavat kuunnella, ymmärtää,

tsempata ja kannustaa uuteen lentoon ;)

Allekirjoittanut sanoo nyt god natt

ja herää kukon laulun aikaan taas raapusteleen

noita peevelin auton ikkunoita, 

hymyssä suin ( no ei nyt sentään :))) )

Melkeen jo tykästyny...

...näihin Kastehelmituikku kuppeihin

joita ei edes kerätä minulle vaan tyttärelle.

 Näissä jotain niin kivaa

vai onko se se

että nää niin retrot ettei vaan istu meille?!!!

Mutta niikun jo sanoin,

melkeen tykästynyt :)

Täällä viihtyisin..

... tällaisena kylmänä syysiltana.

Tämä postaus oikeastaan sai alkuunsa puhelinkeskustelusta

kollegani kanssa tänään,

ensin todellakin pelkkää työ asiaa,

mutta kun hän kertoi 

että ovat myyneet asuntonsa, huonekaluine kaikkineen,

ja uuden asunnon remontista,

raaka lauta seinästä, pellavasta

(kyllä myös musta/valkoisesta)

ja vastakohdista.

Ja puhelusta ei meinannut tulla loppua,

kun me kaksi päästiin vauhtiin ;)

Odotan niin innolla uuden kodin valmistumista

ja toivottavasti saan pään tällä kerran käännytettyä että

 koti vielä nähdään jonain päivänä

jossain sisustuslehdessä!

kuvat lainattu klix

Pientä parveke päivitystä...

... ja yksi höhenkranssi:)

Näin syksyn pimetessä,

tulee niin halu luoda parvekkeelle sellainen

lämmin kutsuva tunnelma.

Tässä vain nyt tänä vuonna ollut vaikeutena se,

että tahtoisin että sama fiilis kuin sisällä, 

se mun punainen lanka,

jatkuisi myös ulkona...

Ja se on nyt jotenkin tuntunut tosi hankalalta.

Ajatus on,

 mutta tavarat ei vaan nyt loksahda kohdalleen.

Mutta jotain sain eilen aikaan ja eiköhän 

se tällä menolla jouluksi saada kuntoon:)

Mutta nyt pakko sanoo bye for now,

ja alkaa katsomaan

NIIIN mun lemppari sarjaa

joka eilen jäi näkemättä kun nukahdin sohvalle jo ennen kymmentä,

nimittän

Silta,

 aivan loistava dekkari sarja!

Upea näyttelijä Sofia Helin,

Aspergergin oireyhtymää sairastava rikostutkija "Saga".

Suosittelen sarjaa lämpimästi dekkari tykkääjille!

(kaksi ekaa tuotanto kautta Netflixissä)