Kotia lintuperspektiivistä...

 

Oi kuinka hauska haaste jonka sain ihanalta kaimaltani,

Pialta,

Kotini ja maisemani 

blogista.

Ja voin kertoa, en oikeen koskaan innostu

näistä haasteista, mutta tämä vei mennessään,

tänkin mamman!

Ei kun raksatikkat esiin ja kiipeilemään:)

,

Ja hah, tietty, taas karvakuono,

hän ja kamera=

pakko päästä kuvaan.

(onneksi ei itse osaa ottaa

  selfieitä koska voin luvata että silloin niitä 

olisi jossain pilvinpimein pullollaan ;) )

Nyt tikkaille kipeileen haastan Sarin,

http://saripauliiiina.blogspot.fi

Allekirjoittanut jatkaa lomailua,

Ripaus vanhaa roosaa...

... ja ruusuja,

meillä?!

En todellakaan ole ruusu ihminen olekkaan,

varmaan itseasiassa ensimmäinen kerta kun ruusuja kotiin

itse ostanut,

mutta tätä kimppua en vaan pystynyt vastustaan.

Kotiin tullessa kuitenkin samantien tajusin,

että kimppuna näyttivät tällä kotona

aivan liian romanttiselta

ja

 niinpä niitä nyt leikelty 

jos jonkinmoisiin kippoihin kellumaan:)

Tänään myös monelle nuorelle merkittävä päivä

jolloin uusi sivu elämässä kääntyy.

Onnea kaikille valmistuneille

ja tietysti myös teille ylpeille vanhemmille!

Meidän suvussa sai taas kaksi komeaa

nuorta miestä valkolakin.

Grattis 

Henrik och John!

Meillä toivon mukaan valmistujaisjuhlia

vietellään sitten ensi keväänä,

mutta kuuden päivän päästä

meidän perheessäkin tapahtuu suuria kun

minun pieni kullanmuru saavuttaa

täysi-ikäisyyden.

Ihanaa lauantai-iltaa <3!

Yksityiskohtia, olohuonetta ja avautumista...

... ja voisi kuvitella että mulla tylsää,

kun tulee postaus toisensa perään,

mutta ei,

päinvastoin.

Omaa aikaa

- se niin arvokas

joka arjessa hukkuu,

kaikkeen,

valitettavasti,

jopa välillä epäoleelliseen.

Ei aikaa kuunnella,

itseensä,

saatika

rakkaita jotka ovat tärkeitä elämässäsi.

Tehdä sellaista joka itselle tärkeää,

mielihyvää ja iloa tuottavaa.

(ja nyt ei en todellakaan tarkoita sitä,

 etten pitäisi työstäni,

mutta välillä arki tekee priorisionnin vaikeaksi)

Minulla niin kaksi tärkeää paikkaa elämässä,

koti ja paratiisi saari.

Pakko myöntää sanoa,

mutta kaiken hektisyyden keskellä näiden arvo

vuosi vuodelta kasvaa.

Kaiken kiireen keskellä on tärkeää että

paikka jossa sielu lepää,

sekä oma, minun näköinen,

 estetiikka.

Sisustamisessa en ole koskaan ollut 

isojen linjojen ihminen,

vaan rakastan yksityiskohtien luomista,

asetelmia, 

katseenvangitioita,

johon kaikki eivät edes kiinnitä huomiota.

Töissä, kun vielä tein paljon somistusjuttua,

sain nimen "Pia piipertäjä"

ja kyllä, osuu ja uppoo :)

Kyllä nyt lomalaista hellitään...

Aurinko paistanut siniseltä taivaalta

koko viikon ja joka päivä ilmat vaan lämpenevät!

Vaikkei tällä viikolla paratiisi saareen päästykään,

en valita ;)

Eilen vietimme iltapäivän 

vanhassa kaupungissa.

Vaikka Porvoossa olen asunut kohta kahdeksan 

vuotta, vanhaan kaupunkiin ja sen kauneuteen

ei vaan koskaan kyllästy.

Olisi niin ihanaa asua tuolla

pienen idyllinen keskellä.

Että sellaista täältä,

mitähän sitä tänään keksisi tehdä...

Taidan vaan nautiskella olosta :)

Olohuone...

...aamuauringossa!

Kuten eilen kirjoitin innostuin täällä

vähän järjestelemään uusiksi,

mutta siitä lisää kuvia illalla,

koska nyt on pakko lähteä ulos nauttimaan 

kesästä!

Aurinkoa päiväänne!!!

Pieni siirtely...

... suuri muutos!

Täällä pikkaisen fiksailtu olohuonetta,

ihan minimaalisesti,

mutta muutos ja ilme ihan uusi.

Tykkään.

Lomailu jatkuu ;)

Tänään Huvilassa ja Huusissa sitten meitä,

ja

ASKOA,

innolla odotan :)

Kesäinen Country parveke...

... ja kesäloma päivä

nro 1.

Aurinko paistanut siniseltä taivaalta 

iltapäivästä asti,

joka sai innostuksen aikaan

laittamaan meidän parvekkeen uusiksi.

Iso sohvapöytä pois,

 menee myyntiin,

puulaatikot pöydäksi,

"joulukuusi" sisältä parvekkeelle joka sai

 koristeeksi lyhdyn munineen,

jotka pääsiäisestä,

 mutta tykästyin,

 ja jäi.

(hah, itseänikin nyt kirjoittaessa huvittaa,

meillä niin kuin edelleen joulu ja pääsiäinen esillä :) )

Taljat jäi, mutta minusta sopii näin kesäisinkin.

"Viherpeukalon" orvokit nuutuivat,

ehkä veden puutteeseen,

yllätys,

 ja hain tänään pari murattia,

joita hoidan suurella rakkaudella.

 YRITYS suuri että nämä muratit vielä vihreitä syksylläkin!

( tai edes kuukauden päästä ;) )

Pikku äijän mahakin taas kunnossa,

ja nyt parvekkeella nauttii

"on the bed of roses"

Todella miehekästä;)

Mutta hänelle niin sopivaa.

Enimmäkseen äijien äijä,

 mutta kun sille päälle saattu,

niin onneton avuton pikku lady että 

täällä nauretaan melkeen pisssat housuissa.