Can you feel it...

...in the air tonight (oh lord)

nimittäin 

syksy

lähestyy...

Meillä kaivettu taljat tänään esiin

ja karvakuono löysi heti paikkansa ;)

Iltalenkillä, 

metsäkin tuoksui syksylle,

kesä tuli ja meni,

huomaamatta.

Mutta ei haittaa, ihanaa aikaa

tämäkin!

Nyt se sitten alkoi...

Arki, 

oikeasti,

aloitin nimittäin loman

jälkeisien työviikon

kahdella vapaalla 

(mutta jonka seuraksena 10 päivän putki töissä,

mutta tästä työvuorosuunnittelusta voin vaan itse 

katsoa itseensä peiliin ;) )

Mutta kaipasin parin

päivän "jet lagia"

saaristo elämästä kaupunki elämään :)

(ja tämä ei ole vaan "joke" vaan ihan tosiasia.)

Kun muutan saaristosta kaupunkiin,

oikeasti,

menetän yöuneni ja ahdistun,

ketuttaa ja olen levoton.

(unohtamatta sitä armotonta pyykkivuorta

joita kannan saaresta kotiin Ikean kasseissa, useita)

Mutta kyllä tämä tästä....

Eilen tein taas uuden sulkataulun kotiin,

joutsenen sulkia sekä variksen sulka

ja canvas-taulu väärinpäin.

Kuvaa meidän pikkuperhettä,

ketkä joutsenia ja kuka varis jääköön

teidän mielikuvituksen varaan.

Tänään arki "sucks" terkuin,

Inspiraatiota etsimässä...

Minulle käy joka vuosi näin,

kun muutamme saaristosta takaisin kaupunkiin,

nimittäin koti tuntuu tylsälle ja iskee armoton 

halu keksiä jotain pientä uutta.

Eilen netissä surffaillessani

törmäsin tähän kauniiseen kotiin 

josta ainakin minä inspiroiduin!

Eli meillä tavarat etsivät jälleen kerran

uusia paikkoja :)

kuvat lainattu KLIX

Tiistaiterkut touhun keskeltä,

Superi loman lopetus...

...ja viimeinen loma viikonloppu!

Perjantaina saimme serkuntytön 

päiväksi saaristoon joka palannut kolmen kuukauden

aupair matkaltaan

Luxenburgista.

Istuimme iltaa meidän terassilla

pikkutunneille saakka ihanasta kesä illasta nauttien,

grillaillen ja kesälle skoolaillen.

Lauantaina iloinen seurue pakkautui

veneesemme ja suuntasimme auringon saattelemana

kesäblueseja kuuntelemaan.

Ja illalla kaatosateessa takaisin saaristoon,

 syömään ja mukavaa iltaa viettämään.

Illan kokki oli loihtinut huippu menyyn

ja voin kertoa että alkupalaksi saimme niin hyvää

juustopirakkaa etten ole parempaa koskaan syönyt!

(reseptin jaan kunhan sen saan)

Haikein mielin palaamme tänään takasin kaupunkiin

mutta repullinen täynnä mahtavia iloisia muistoja 

superkivasta kesälomasta.

Ja onhan tätä kesää vielä jäljellä 

joten pääsemme tänne saaristoon vielä monena tulevana

viikonloppuna!

(ja kuten alla olevasta kuvasta näkyy,

saaristossa nauttii muukin täysin rinnoin

 kuin pelkästään emäntä :) )

Ihmeiden aika...

Olen tämän kesän aikana useaan otteeseen

pyytänyt että saisin kuvata tytärtäni

 mutta vastaus on aina ollut kielteinen

 eilen,

 en tiedä mistä tuuli,

yllätäen suostui!!!

Kuvia tuli räpsittyä useita kymmeniä,

mutta vain nämä kaksi sain luvalla laittaa 

tänne.

Tätä kaunokasita kuvaisin mielelläni

enemmänkin <3!

Me vietellään täällä viimeisiä lomapäiviä,

aamulla ukkonen jyrisi nurkissa niin että ikkunat tärisi,

 mutta nyt taas aurinko paistaa aivan siniseltä taivaalta.

Mutta vielä on niin tänään kuin huomenna

kaikkea mukavaa tiedossa.

Sunnuntaina sitten haikein mielin pakkaamme laukut

ja matkaamme takasin kaupunkiin,

mutta onneksi pääsemme tänne vielä useana 

viikonloppuna nauttimaan kauniista syysilloista!

Maalattuja kiviä...

... ja saaristolaisakan askartelunurkka :)

Ja yllätys,yllätys

sulkiahan

se täällä

maalailee.

Selkeästi minun tämän kesän teema,

sisustustyynyissä,

 purkeissa,

seinillä ja nyt myös jo kivissä.

Aamupäivän täällä nautittu ihanasta

hellepäivästä,

 mutta taikaiskusta taivas tummeni

ja ukkonen jyrisee jossain kaukana merellä,

matkalla tännepäin...

Saaristossa nautitaan...

Täysillä,

 viimeisistä lomapäivistä!

Oikeasti,

 voisin asua näin kesät talvet,

täällä tunnen olevan kotona,

sinut itseni kanssa.

Nauttien

joka hetkestä!

Tänään illalla karvanaama ilmoitti taas

suurella kurkumurinalla, sen jälkeen raivoisella haukunnalla

 hirvistä jotka majailevat täällä meidän saarella.

Lähdin katsomaan,

 ja pieni vasa ja sen emä,

meidän rannassa,

minua tujotten, minä myös,

lempeästi kertoen,

minä vaan katselen, en tee teille pahaa.

 (kamera myöskin matkassa mutta istahdin vaan alas,

ja siinähän me sitten tujoitimme toisimme,

peloissamme kai kumpikin,

ja kuva jäi ottamatta)

Minusta voisi vaan tulla niin saaristolaisakka :)

Ps: Kiitos kaikista superihanista kommenteista 

eiliseen "pölkkykynttelikköön"

Palaa täällä tänäänkin :)