Saaristoelämää #1

Tämä kesä on ollut mulle tosin rakkain kesä.

Se rakkain oli kun vuonna -97 toin saareen kuusiviikkoisen rakkauspakkauksen.

Seuraavana kesänä hiekkarannalla ensi askeleet.

Ja ne hevosmuurahaiset.

Tyttären parasta herkkua.

Oikeasti, istui lattilla ja pisti poskeensa ja totesi "mamma nami"

Nämä auringonlaskut.

Yksi saaristoelämän Top viidestä.

Viikonloppu terkuin.

Pia

Saunamökki READY!

Kun aletaan tekeen remonttia tehdään se sitten kunnolla ja loppuun asti

tokaisi lätkäjätkä mun isälleni. Saunankin laitettava uusiksi.

Tehdään se ensi vuonna, isäni tokaisi ja pelkkä ajatus lisä rempasta sai hänen otsansa

kurttuun ja hikipisaroille :)

Ja mitä lätkäjätkä tässä tilanteessa tekee.

Kiipeä saunan katolle ja hakkaa kirveellä reiän kattoon ja tokaisee:

Nyt se on pakko tehdä :)

Saunaa en ole pystynyt käyttämään moneen vuoteen koska sisätilat

todella kamalassa kunnossa. Jopa niin kamalassa etten kuvaa ennen kuvaa tänne edes 

viitsinyt laittaa.

Vierasmökkiin home ei ollut onneksi päässyt mutta saunan remontin myötä 

sai sekin freesimmän ilmeen.

Lattian maalasin kylläkin uudestaan.

Seinätkin, sitten ensi kesänä.

Ja hän minun uskollinen vanha herra.

Aina siellä missä minäkin.

Sauna siis meni kokonaan uusiksi.

Seinät ja lauteet kaunista tervaleppää.

Vanhan umpioven sijaan lasi ovi saunan ja pesuhuoneen väliin

sekä pesuhuoneen hirret maalasin valkoiseksi.

Mun rakkaan tädin mahtava idea johon hänen poikansa, tyttäreni kummisetä,

minulta suunnitelmasta kuulleena oli enemmän kun vähän epäröiviä.

Tähän väliin myös todettava että hänellä jos kellään aivan mieletön estettinen silmä.

Jota ihailen isosti.

Mutta jopa hän, lopputuloksen nähtyään ei voinut muuta kun huokailla ihastuksesta

Todeten, ihan sikamagee! 

Vanha, keittiössä ollut seinähylly löysi paikkansa pesuhuoneen seinälle.

Minä, ehkä te joku teistä sen jo tietääkin, rakastan tehdä asetelmia.

Joten niitä nyt myös pesutuvassa.

Näitä saan katsella saunoessani lasioven läpi.

Vaikka sauna viimeisen päälle puhdas löytyy sieltäkin välillä yks sun toinen villakoira.

Tällä kertaa Luca joka edelleen niin hönö  ja pentu intoa täynnä 

ettei tajua että uinnin jälkeen märkänä ei ole viisasta

yrittää kuivata naamansa hieromalla  sitä  hiekkaan.

Silmätulehdushan siitä seuraa.

Eilen eläinlääkärissä Lucan kanssa.

Odotushuoneessa tuli kyynel silmään kun äiti ja tytär poistui itkien, 

meille todeten, meidän villis jäi tänne.

Otin Lucan syliin, kuiskaten korvaan. 

Olet minulle niin rakas!

50+50 synttärit saaristossa

Tämä mun postaustahti todella pahasti jälkimainingeissa.

Kirjoittelen tällä tahdilla vielä joulunakin

meidän saaristo kesästä.

Tämä ehkä sinänsä poikkeuksellinen kesä jo pelkästään upean kesän vuoksi  

mutta myös siksi että tälle kesällä osunut paljon mukavaa yhdessäoloa sekä super hauskoja

synttärijuhlia.

Joten piipahdetaan siis ensimmäisiin.

 Minun rakas serkkupoika sekä hänen kätevä emäntä, myös niin rakas 

täyttivät puoli vuosisataa.

Kätevä emäntä rakentanut juhliin 

pitkään suunnitteila olleen kesäkeittiön.

Ihan paras lahja miehelle joka tämän saaren

  MasterChef.

(joka kylläkin olisi varmaan halunnut rakentaa tämän ihan itse,

mutta kun vuodet vierii ja mitään ei tapahdu.

 Käy näin :) )

Tein teeman sopivan kyltin joka ripustettiin

 kesäkeittiön seinälle.

Meidän jokaisella mökillä on oma nimi.

Mun mökin nimi on Tikitalli koska isäni aikoinaan ollut kelloseppä.

Serkkuni mökki on Magibad, hänen siskon mökki on Magi 

(nimi tulee kummankin kahdesta ensimmäisestä nimikirjaimesta)

joten Magibad siitä että tässä mökissä heidän yhdessä käytettävissä oleva sauna.

Joten siksi ulkokeittiö tietty Magibar :)

Itse synttärisankari kokkasi meille upean illallisen.

Menu. 

Suft and turf.

Kätevä emäntä oli luonut ihan mahtavan kauniin saaristohenkisen kattauksen.

Piste I:in päälle oli upea purjeesta tehty katos.

Illan pimetessä puhaltelimme jättisuuria vaahtokuplia

jotka 

leijailivat terassilla tuulen kanssa tanssien.

Täydellinen ilta!

Ja kun ilta/yö niin tyyni ja lämmin 

käpyryimme karvakuonojen kanssa aamutunneilla nukkumaan 

tämän terassin maailman parhaaseen riippumattoon.

Aamulla oli olo kuin olisin ollut perhostoukka kotilossa.

Omalle mökille aamupalan jälkeen.

Poijat ottivat heti omat paikkansa sohvalla vinkaten että nyt vaan chillaillaan tämä päivä.

Tottelin :)

Terassilla joka ilta

Terassi täällä landella on se paikka 

jossa oleilemme eniten.

Sisätiloissa oikeastaan vietämme vaan aikaa nukkumiseen.

Ampiaiset kylläkin tänä kesänä

tuoneet oman pikku tvistin

tähän rentoon terde chillailluun.

Mutta emme ole pörräisten valtauksesta huolimatta

terassielämää heille luovuttaneet:)

Pikku pyrähdyksiä allekirjoittanut kylläkin

"muutaman" tänä kesänä tehnyt,

 huutaen rumia sanoja  

  perään pikku huitominen ja nopea singahdus sisätilohin.

 Oviverhon läpi yritännyt sitten kauniimmin selittää

pörriäiselle tämä mun pesä, mene omaasi :)

Karvakuonotkin alkaneet katsella mua kummastellen 

näiden mun ampias keskustelujen vuoksi sekä näiden mun

salamannopeiden singahduksien takia.

Onkohan musta tulossa mökkihöperö:)

Löysin tämän niin makeen tulipesän,

muutamalla kympillä.

Melkein joka ilta sen jälkeen tänne tullessani syyttänyt.

Tuli ja meri = MINÄ

Illat pimenee niin hurjaa vauhtia.

Täällä tuo pimeys tuntuu ihan toiselta kun kaupungissa.

Aurinko laskee ja tunne kun joku sammuttaisi kaikki valot.

Säkkipimeää.

Mun mökkipaikan ISO + 

on että saan nauttia illan auringonlaskuista koko kesän.

Mutta kun SE syksy tulee saan sen jäätävän kylmän itätuulen.

Viime viikolla näytti kyntessä yhden illan

mutta tajusi lähteä lepäileen.

Mökkielämä jatkuu...

Paras päätös

Tänne saaristoon jäimme asumaan vielä kesäloman jälkeen.

Aamulla kello soittaa tuntia aikaisemmin mitä se tekisi kotona kaupungissa.

Herännyt joka aamu ennen kellon soittoa

 mikä sinäänsä jo ihme

koska olen niin aamu uninen ja sen myötä
 saatan torkutella oikeasti, ikuisuuden.

Karvakuonotkin nauttineet silmin nähden tästä elämästä.

Pääsevät ulos myös minun töissä ollessani kun mun super remppatiimi joka aamu 

rantautuvat saareen noin tasan vartin yli kymmenen.

Mökki siis ollut valmis jo melkeen kuukauden mutta saunamökki  nyt remontin alla.
(sekin vaan enään kiusta vailla)

Taitaa mulle tulla tän saaren makein sauna!

Sori Kim :)!

Perjantaina sain taas tyttären saaristoon.

Punaista kuuta lähdimme suurin odotuksin katsomaan mutta joka ei pilvien takaa suostunut näyttäytymään.
Upean punaisen auringonlaskun saimme sen sijaan
sekä ihan satumaisen maagisen valon.
Iltauinille.

Ja hei, ei täällä vaan fiilistellä yksinään.

Oli Toogabileet, Olympialaiset ( OlympiaGINaden)

Koirakuiskaaja ja Amppari killeri kävi kylässä.

Rento ilta serkkujen ja ystävien kesken.

Kaunista laula ja mukavaa yhdessäoloa.

Ja kaikki tämä yhden päivän aikana.
Joten ei täällä aika tylsäksi käy.

Lomalta paluu ja arki ei ole tuntunut yhtään ahdistavalta
 kun elää siinä sivussa tätä saaristolaiselämää.

 Iltaisin voi riippukeinussa terassilla ihailla auringonlaskua  kynttilänvalossa.
Aamulla laittaa kahvi tippumaan, käydä aamu uinnilla meressä.
Syödä aamupala terassilla.
Hypätä veneeseen kohti uutta työpäivää tietäen että illalla tämä kaikki taas odottamassa.

Hymyilyttää.
Onnesta.
En vaihtaisi tästä kesästä sekunttiakaan pois.