Sirpaleita ja muutosta

Isoisän maalaama taulu tuli rytinällä alas kun yläkerrassa

jotku norsu tanssijaiset ;)

Lasi ja kehys niinkun tuhannen pirstaleina.

Alunperin tämä oli tarkoitettu mun makuuhuoneeseen

mutta löysikin tänään paikkanasa tyhjyyttä amottamalle seinälle.

Isoisän taulu,

 kunhan saa uudet kehykset

muuttaa sitten makkariin <3!

Melkeen kun olisi saaristossa

Perjantai, oikeasti viikon paras päivä!

Rauhoittumista, aikaa itselle.

Maanantaina Yle Teemalta tuli aivan ihana

dokkari Tove Janssonista ja Klovharusta

saaresta jonne mennään joka kesä

meidän pikkuisella veneellä

mikäli tuulet sallii.

Dokkaista inspiroituneena.

Makuuhuonetta laitettu uusiksi

rakkaudesta saaristoon

kesään 

mereen tuoksuun

Rauhaan

Jotain ihan muuta

Töiden jälkeen ajoin Plantageniin tarkoituksena ostaa

pikku kimppu tulppaaneja.

Tulppaanit jäi ostamatta ja kotiin mukaan tämä alessa ollut 

"pieni" ilman raikastaja:)

Lupasivat että tosi helppohoitoinen ;)

Pyöri pitkin olohuoneen nurkkia ja löysi paikkansa.

Tällä seinällä ollut vaikka mitä ja noita kaikkia

naulan/ruuvin reikiä katsoessani mietin

olisko tämä se meidän vihreän taustaseinän paikka?!

Koska jotain tolle seinälle on tehtävä...

Basilikaa, tomaattia ja easy tasty iltapala

Superkiva pikku tarjottava

jos vaikka ylläri vieraita

illalla oven takana.

Pakaste patonki esim. yrttivoilla täytetty.

Anna hetken olla huoneenlämössä, leikkaa halki,

uunipelille ja lorauta päälle oliviiöljyä.

Tomaattia ja mozzarellaa

uunnin noin 10 minuutiksi.

Ja sen jälkeen päälle basilikaa ja vähän pippuria.

Easy, simple and tasty.

Kusiinin kaunis KOTI, kuplivaa iloa ja vahtikoira Snoopy

Mulla ihan mielettömän upea viikonloppu takana.

Mukavaa serkustelua, 

perjantaina Espoossa

lauantaina Tampereella.

Luokkakavereita kolmenkymmen vuoden takaa

todella lämminhenkistä jälleen näkemistä

naurua, laulua ja kuplivaa

sekä allekirjoittaneella muistona

superhauskasta viikonlopusta,

nenä onneksi paikallaan mutta lievästi sanottuna naarmuinen.

(Viikon vinkki ja kirjaimellisesti kantapään kautta opittua:

 En suosittele talvella liikkumaan kahdeksan sentin koroissa

talvi yössä alaspäin menevissä 

kapeissa betonirappusissa :) 

Mutta hei, 

WAU mikä koti!!!

Osasin kyllä odottaa että tämä koti tekisi minuun suuren

vaikutuksen tietäen serkkuni taidon sekä esteettisen silmän

mutta kuitenkin siitäkin huolimatta en tällaista osannut odottaa.

Koti

  neljässä kerroksessa, pinta-alaa noin 300 m2

neliöihin nähden todella vähän kalusteita

isoine ikkunoineen

mutta kuitenkin kaikesta niukkuudesta ja valoisuudesta

huolimatta todella lämmin ja kodikas.

Perheesen myös muuttanut piikkinokka

ihanuus Snoopy

 josta varmaan kesällä tulee 

meidän karvakuonolle kiva leikki kaveri.

Tito kun nyt tälle reissulla pääsi vain puolitiehen mukaan :)

Ja vihreä teema jatkuu

Tänään kirjan muodossa.

Viikonloppuna kävin ostamassa itselleni

ennakkoon synttärilahjan, tytär kun ei kuitenkaan

muista muilla kuin 

"viittä vailla viiskyt" kommenteilla :)

GREEN HOME BOOK

Aivan mielettömän esteettinen kirja

kaunine kuvineen ja tällaiselle ei todellakaan viherpeukalolle

hyviä yksinkertaisia hoito-ohjeita niin kasteluun 

kun

 pistokkaiden istututuksiin.

Oppiakin kirjan myötä tullut

nimittäin niin Ikeasta kotiutettu ja hehkutettu

kaktus onkin mehikasvi,

mikä ei tietty muuta sen kauneutta ja mun ihastusta sitä

kohtaan mihinkään.

Ja myös sellainen "voi ei" reaktio.

Nimittäin samainen vanha tv tason alusta löytyisi 

multa saaristosta ja olis nyt täällä kotona aivan

täydellinen kaikille mun kaktuskokoilmille.

Mutta kevällä kotiutan sen tänne mantereen puolelle!

Ja oikeasti valoa kohden mennään lujaa vauhtia,

peukku tälle!

Isosti tykkään!

Tästä meidän kaktus nukkauksesta

olohuoneessa.

 Olen somistamisessa/sisustamisessa aina ollut parittoman kannalla,

yksi, kolme tai viisi

mutta tässä nurkassa nämä kaksi ei mielestäni 

sitä kolmatta kaipaaa.

Täydellinen näin.

Kaktus, kirja ja kilpikonna

Uutta kotiutunut ja pelkää

vihreää.

Koti sai kaktuksen,

minä kauniin kirjan

Tito kilpikonnan.

Ja Kate Moss lampusta aiheutuneen valaistumisen:)

Ok, taas ykskaks talvi

Nyt vaan en pysy mukana näissä pikkaisen nopeasti

vaihtuvissa säätiloissa.

Aamulla töihin lähtiessäni + asteita, maa kuiva

okey 

lenkkari keli.

Illalla töistä lähtiessä nilkkoihin asti lunta.

Ei todellakaan enää lenkkari säätila.

Tytärkin nauroi kun tulin kotiin kysyen

-yllättikö talvi?!

johon vastasin 

-joo, ehkä vähän, mutta onhan meillä sentään talvirenkaat!

Katsoi mun lenkkareita ja pyöritteli silmiään,

- äiti, nyt on Tammikuu!!!

 Voi kun näkisitte tuon paljon puhuvan

 mäenvaanniinymmärräsua ilmeen

(silmänpyörittelijä eilen itse lenkkarit jalassa)

Kuusi vietiin loppiaisena pois

ja siitä jäänet valot tökkäsin lasipurkkiin

näytti tylsältä

mutta muutama puolakanvarpu

pelasti asian.

Torstai terkuin

Oksaa etsimään

Hei, 

onks vähän kähee idea!

Olkoon vaikka 2017 täydellisen oksan etsintä edessä, en lannistu.

Tällainen meillä vielä tämän vuoden aikana

Piste!

Minä en laita kirjoja hyllyille vaan kasan tuikkukuppeja.

 Ihan myyty tälle idealle!

kuvat lainattu KLIX

Sohvapöydällä tänään

Vihreää 

taas kahden verson verran lisää

ja

yksi kaapin kätköstä löytynyt ylipitkä ruskea vyö

joka löysi paikkansa sohvapöydällä.

Pieni mutta kiva twisti.

Täällä myös naurettu kyyneleet silmissä tyttären kans.

Löysimme tänään ruokakaupan alehyllyltä supersöpö

pieni keltainen pääsiäistipu Titolle,

sellaisen joka vieterillä kääntämällä alkaa popmppimaan

pitkin poikin vailla päämäärää.

Tito seuraa tiukasti katsella ja kun se pysähtyy

hyökkää sen kimppuun kuin kissa,

tassuillaan heitellen sitä ympäri olohuonetta

ja

 sitten tuoden mun jalkoihin ylpeänä saaliinsa.

On se vaan niin hassu pieni karvakasa:)

Silence and peace

Mun viikonloppu ollut

totaalista hiljentymistä.

 Aikaa ja nautiskelua.

Olemista ja hyvää oloa.

Täällä ei ole koko viikonloppuna ollut televisio päällä.

Ulos mennyt peiliin katsomatta.

Nauttinut jääkylmästä pakkaspäivästä.

Istunut jäisellä kalliolla 

ihaillen merta ja auringon laskua

sormet, varpaat ja peppu jäässä.

Ollut välittämättä keittiön kaaoksesta

 sekä meidän armottomasta pyykkivuoresta.

Pullo veden varassa asumista.

Likaisista hiuksista.

Eri pari villasukista.

Saanut rakkaalta ystävältä kivan puhelun.

Toiselta,

 niin hyviä uutisia että kyynel tuli ilosta.

Super ylpeä tyttären saamasta palautteesta.

 Onnellinen olosta ja olemisesta.

Karvakuonon kanssa löffäilystä.

Pitkisätä yöunista.

Aamun kiireettömistä hetkistä.

Green is my new black

Kuten huomaatte

tänne hiipii hitaasti mutta varmasti 

vihreän eri sävyt.

Itsekkin itseäni ihmettelen kuinka nyt näin on päässyt käymään.

Vihreä kaikissa sävyissä aina kuulunut mun inhokki värien joukkoon.

Nyt sitten ykskaks on tyynyjä, tuikkuja, villapaita,

talvitakki sekä tunika jonka sain tyttäreltä joulu lahjaksi.

Ja luulen ettei tämä tähän jää :)

Leppoisaa viikonloppua!