Eka lomaviikko takana

Tällä saaristossa oltu kohta puolitoista 

viikkoa ja tästä lomapätkästä jäljellä toinen samanlainen pätkä.

Kauhistelin jo tänään että kuinka nää päivät kuluu aivan liian nopeasti.

 Itsestä tuntuu että ollut tällä vasta

 muutaman hassun päivän.

Ja voin kertoa että vuorokauden tunnit käytetty kaikkia

tehokkaasti hyväksi.

Tänne tullessani ikkunanpokien teippaus maalamista varten kesti ikuisuuden

mutta harjoitus tekee mestarin, sanotaan.

Totta,

 koska nyt se on jo ihan lasten leikkiä.

Puolet terassista saatu sisustettuakin,

toinen puoli yksi 80x200 sängynkehikko aivan täynnä remppakamaa.

Musta tullut tämän remponttityömaan työkaluvastaava

koska remppajengin lähdettyä siivoan työkalut omiin ämpäreihin:)

Ja tiedän missä mikä seuraavana päivänä

  tarvittava kalu sijaitsee.

Kerran ollut kylläkin Kalevin vasara hävyksissä.

Olin lainanut ja laskenut sen väärään paikkaan.

Tästä meinas tulla ihan kaaos, koska eihän 

lätkäjätkä voi lyödä yhtäkään naulaa ilman

omaa siihen tarkoitettu viritettyä kaluaan.

Ymmärräsin tämän ehkä melkeen.

 Aikoinaan asunut samassa taloudessa 

yhden välienurheiljan kanssa jossa meidän perunankeitto 

kastiloissa on lämmitelty salibandy mailoja oikeeseen asentoon.

Pikkubroidi yrittänyt kovasti ottaa johtajan

 paikkaa ja näiden keskinäinen nahistelu mennyt

välillä jopa tosi rajuksi johon en puuttunut.

  Seuraavassa hetkessä jo lepäillään sulassa sovussa vierekkäin.

Lucan yksi lempi kiusaus keino on ollut repiä

Titon punkkituubi pois j

oka milloin löytyy mistäkin pusikosta.

Muutama ilta sitten lähdin kuvaamaan serkkupoijan majakkaa

mutta se täytyynyt rummuista ja äännitysvehkeistä

Bänditreenit ja äänitystä saaristossa.

 Pikku tirppa lentänyt mun ikkunaan.

Reppana aivan pyörällä päästään mutta muutaman tunnin levon jälkeen

tipsutteli tomerana pois turvapaikastaan jonne nostin lepäileen koirien ulottuvilta.

Tarina ei kerro kuinka tämän pikkusen matka jatkui koska meni 

lauta kasan alle piiloon.

Enkä enään löytänyt.

Joka illan kohokohdat nämä toinen

 toistaan kauniimat auringonlaskut.

Etukäteen ei voi tietää mikä väriloisto

 illalla taivaalla.

Eilen sain Ronjan kummisedän perheineen kylään.

Saaren yli olisi päässyt kävellenkin mutta tällä kertaa pikku merikarhujen Pikachu toi vieraat perille.

Toinen pikku 6v. merikarhuista totesi meidän uudistuneesta mökistä

" Pia, todella puhdasta ja tyylikästä"

 Ja Peukku sille !

Luca, meidän arkajalka on ottanut tän saaristoelämän 

pienen epäröinnin jälkeen omakseen.

Aamuisin avaan sille oven ja lähtee omille seikkailulleen 

tuoden mukanaan puolimetsää sisälle mun uusille valkoiseksi maalatulle lattioille.

Imuri ollut mulla käytössä yhtä paljon kuin maali suti :)

Luulen että kaikki pihapiirin mustikatkin jo syöty.

Lucan suurinta herkkua.

Ulkohuusin tie raivattu mun ja Lucan toimesta.

Minä revin mustikanvarvut pois poluta, Luca söi mustikat;)

Ulkohuusiin sain myös valot viritettyä.

Tänään sain puhelun töistä ja melkein alkoi naurattaman.

Syystä että kertaakaan tämän loman aikana en ole ajatellut töitä.

Eka kesäloma ever!!!

Kuinka niillä menee ja miten ne pärjää.

Tunsin kyllä ajatuksesta pistoksen jossain syvissä sielun syövyräissä

sekunnin murto-osan.

Istuin mun pihakeinuun ja totesin, me niin lomalla.

Pia&pojat

Viittä vailla valmista...

Ja kurkistus tänne meidän "uuteen" mökkiin.

Vielä paljon tehtävää mutta sisätilat on vihdoin asuttavat.

 Allekirjoittanut on enemmän kuin onnellinen.

Tito ja Luca myös nauttinut täysin rinnoin tästä viikosta vaikkakin olleet aavistuksen

ihmeissään myöhäisitä nukkumaan meno ajoista.

Emäntä kun täällä hääräillyt aamutunneille asti, eikä aina edes ollut varma 

kuvaako auringon laskua vai nousua:)

Tänään
  taas yllättävä pohjoistuuli joka täällä tyypillistä vain alku keväästä ja myöhään syksystä.

Kuitenkin yllättävän lämmin sellainen.

Kasvohoitokin hoitui tänään ulkorempan ohessa

ihanassa lempeässä tihkusateessa.

Karvakuonot niin läpimärkiä että sohva oli pakko peittää pellavalakanalla.

Sohvanpäälliset kylläkin pestävät ja jo kertaalleen tänä kesänä pestyt mutta jo ekana iltana

niin täynnä kuraisia pieniä tassunjälkiä että luulen että pellava peitteellä mennään jatkossakin :)

Sänky ja keittiö on ainoat asiat jota tänne ostanut.

Kaiken muun uusiokäyttänyt.

Sohvapöydän tein rikinäisestä työpöydästä 

johon laitoin renkaat.

Makuuhuone rajattu ruokatilasta pellavaverhoilla.

Tämä kuvattu olohuoneesta.

Ennen remonttia keittiö ollut keittokomerona

mutta koska keittiön ja entisen makuuhuoneen välinen seinä jouduttiin kaatamaan

  samaan remonttiin oli myös fiksua kaataa toinen
 seinä joka erotti keittiön ja olohuoneen. 

Tämän myötä keittiö siirtyi olohuoneen pitkälle seinälle.

Alunperin idea oli ihan toinen

 mutta kun seinät oli kaadettu

totesimme yhteen ääneen mun sisustusassarin kanssa

  (rakkaan tädin)

että suunnitelma plan A muuttuu

  ja 

plan B otetaan käyttöön.

Tässä yhteydessä on pakko sanoa

että niin sanattoman kiitollinen

 Isälleni, tädilleni ja sen lätkäjätkälle.

Tädilleni,

 joka ymmärtänyt ja nähnyt

saumattomasti mun vision ja ohjaillut remppajätkiä.

Ilman tätä porukkaa, ei olisi meillä enää kesämökkiä!!!

Minä, 
 juhannusta lukuunottamatta

näin mökin jolloin seinät vielä auki.

Sen jälkeen kaiken remonttiin liittyvän näin kuvien muodossa.

Mutta kun on Täti joka ymmärtää mikä mun visio on 
tämä ollut helppoa.

Jota vielä yhdessä viilattu useaan eri otteseen.

Lopputulos on nyt tässä.

Nyt toi remppa jengi repii myös mun saunan katon auki,

joten rempat jatkuu...

Enennän kun tyytyväinen.

Onhan tääkin lomaa.

Puuhastelu on aina mukavaa.

Saaristo.

Onnelliset lomalaiset!

Pia&karvakuonot

Terkut rempan keskeltä (tilanne viime sunnuntaina)

Kännykkä kuvilla poikkeuksilta tällä kertaa. 

Rankan työviikon jälkeen oon mennyt niin puolihimmeillä valoilla että jopa kamera jäi kotiin.

Oikeasti, eka kerta koskaan.

Karvakunot eristettynä, kun maalasin makkarin ja ruokatilan lattiaa.

Tarkoitus oli jäädä yöksi saareen

mutta kova pohjoistuuli, yöpaikan laituri täynnä veneitä  enkä olisi ilman apua päässyt rantaan.
Jollakin saunomiset  pahasti kesken, enkä apua saanut, kylläkin pitkän luennon veneilystä :)
 joten käänsin veneen, ajoin mantereelle ja menin kotiin yöksi.

Mutta viis siitä.

Lauantaina sain maalattua ikkunoita ja makuuhuone ja ruokapöytä lattian.

Sunnuntaina sitten olohuoneen puoli.
Koirat eristetty terassille ja haukkumisesta ei meinannut loppua tulla
kunnes serkun tytär tuli apuun. Viihdyttään niin mua kun koiria :)

Uusi seinä paikallaan ja alunperin tästäkin tarkoitus tulla valkoinen
kuten kaikista muista seinistä

mutta kun mun paras remppajengi
 lähetti kuvan seinästä sanoin stop, eka pakko nähdä livenä ja kun näin

totesin että tätä ei maalata.

 Tähän kokosin eilen Ikeasta ostamani keittiön.
Varmaan kaikista halvimman mutta istuu tänne paremmin kuin hyvin!

Vaikkakin tää ollut homemökki ollut ihan painajainen
on tässä ollut niin paljon hyvääkin.
Yksi seinä oli pakko poistaa homeen vuoksi ja samassa sotkussa kaatui myös toinen väiseinä.
Keittiö siirtyi tämän myötä uuteen paikkaan.
Olohuoneeseen, 
 kuitenkaan olematta osa olohuonetta,
vaikka siellä onkin.

Ruokapöytä siirtyi mun entiseen makuuhuoneeseen 
jonka myötä sain lisää tilaa sekä avaruutta olohuoneeseen.

Lattian maalaus oli mun  mielestä ihan parasta hommaa,

korvissa soi "keinutaan keinutaan, eteen ja taakse..."

Siitä  J Loota en allekirjoita,

 paitsi että seuraavana aamuna joka lihas niin kipiä :)

Tästä muodostui mun makuuhuone.

Huomenna ehkä kaikki valmista ja jopa tännekin jotain kuvia.

Lomalainenen on niin tyytyväinen ja onnelinen

 että voisin Lucan lailla pomppia

riemusta ja ilosta. 

Kuin kumipallo ;)

Täällä yöt venyneet.

Kun vaan ei malta mennä nukkumaan.

Mutta nyt!

Hyvää yötä ja huomenta.

Myrskyä, koiruuksia ja hauskaa yhdessäoloa

Mun päivät on viimeaikoina ollut sellaista härdelliä että palailen

vasta nyt meidän juhannus viikon loppuun.

Viikonloppu vietettiin perinteisissä merkeissä meidän saaressa

poikkeuksena vaan normaalisesti että tyttären
kanssa koirineen ja niiden sinisten Ikea kasseineen niin täynnä kamaa.
Olo oli, karavaanari, kaikkien kaveri:)

Asuimme poikkeuksellisesti saaren toisessa päässä serkkupojan luona.

Asia josta olin isosti kiitollinen ja jopa vähän liikuttunut.
Tai oikeastaan aika paljon.

Oma mökki vielä remontissa mutta valmistuu lujaa vauhtia ja näyttää tällä hetkellä jopa 

niin lupaavalta että ensi viikolla pääsemme asentamaan 

uutta keittiötä sekä kantamaan uudet sängyt makuuhuoneeseen.
Taas iso sydän Isälle, Minnalle ja sen lätkäjätkälle jotka pyytettömästi raataneet
mökki kuntoon minulle lomani ajaksi kuntoon.

Kiivasta keskustelua saaressa kylläkin aiheuttanut se , syystäkin,
että kaksi astmaatikko ja yksi keuhosairas purkaa homeista mökkiä ilman kasvosuojaimia
(oli kyllä ostettu, mutta ei heidän mielestä tarpeettomat)
Ja se että minun isä, 78v kiipeilee ja korjailee mun mökin kattoa 28 asteen helteessä,
 saaressa- YKSIN!
Asia, jonka nimenomaan kielsin.

Pojille hankin punkki huivit koska meidän saaressa niitä on vaikka muille jakaa.

Tito alkaa voimaan pahoin niskaan laitettavasta ja apteekin punkki pannat oon laittanut "no" listaan jo monta kesää sitten. Mikä osoittautui  hyväksi päätökseksi.

koska serkkupojan Snoopyn kaula tulehtunut kyseiseltä pannasta.

Tito ja Luca koko viikonlopun saaressa vapaana enkä yhtään punkkia ole pojista löytänyt

joten uskon sanoa että tuubit toimii.

Perjantaina saavuimme myrskyikseen saaristoon.

Aallokot sen verran suuret että päätimme "tilata" kyydin mantereelta

vähän järeämpään botskiin kun se millä normaalisti pörräillään saareen.

Tuuli kun parhaimmillaan taisi olla lähes 20m/s. 

Serkun mökillä meitä vastassa tämä mun sydämen vienyt rääpäle patteri Atte 15vk.

Luca sai maistaa kirjaimellisesti omaa

lempi puuhansa, nimittäin korvasta repimistä ja puremista Aten toimesta.

 Hauskinta tässä oli se että Tito alkoi rähiseen Atelle Lucan "kiusaamisesta"

vaikka itse vihaa enemmän kuin mitään tätä kun oma korva on kohteena.

Luulin lukevani koiriani kuin avointa kirjaa mutta jotain tainnut missata

tästä veljeksien kuitenkin saumattomasta kaveruudesta.

Joka keskenään ei aina aina ole saumaton.

Juhannus juhliin  saaren toisen päähän. Atte reppukyydityksessä.

Pentu ajaksi Lucalle ostettu reppu josta Atelle 

tullut reissu ja oma turva paikka.

Suloisinta tässä on että Atte aina istuu repussa näin toista tassu hengaillen.

Juhannusaatto vietettiin tuulisessa ja kylmässä ilmassa.

Koska meidän jussijengi aina suuri, tänä vuonna meitä kylläkin vain 25 henkeä+ viisi koiraa.

Ruokailemme aina ulkona satoi tai paistoi,  ei sentään ihan taivasalla vaan juhlateltassa.

Mutta ei sielläkään lämmintä ollut.

Itselläni vaatetusta päällä varmaan ennemän kun -25 asteen pakkasella.

Loppuillasta kaipasin jopa tumppuja.

Luca pääsi lämitteleen Ronjan untuva takin sisälle (tai lämpö patteriksi!?)

Kylmyyden myötä ilta loppu yllättävän aikaiseen ja me kaikki vetäydyimme

omille mökillemme takkatulen ääreen sulamaan :)

Lauantaina aurinko paistoi jälleen siniseltä taivaalta ja tuuli oli tyyntynyt.

Meidän saaren väki kutsuttu shampanja lasilliselle

 serkkuni, hänen vaimonsa sekä minun 50+50+50 vuosien kunniaksi.

Tietty myös ihastelemaan vasta 

 valmistunutta ja viimeisteltyä majakkaa jonka esittelen teille myöhemmin.

Mutta näin ennakkoon kerron että se on niin WAU!

Vieraiden lähdettyä serkkuni M the Master Chef valmisti meille 

taivaallisen aterian lampankaretta sekä poron sisäfilettä lisukkeineen.

Meitä muita vähän kyllä pisti hihittelemään tämän grillimestarin uusi appi joka kokoajan

mittasi lihan paisto lämpötilaa mutta hiljaiseksi veti hihitys kun pääsimme pöydän ääreen.

Itse en ole mikään lampaanlihan ystävä, ensimmäiseki  syystä että pikkutyttönä minulla ollut kesän lemmikkinä lammas (ja sen kaverina Kilipukki) 

toiseksi lammas maistuu ja haisee hikiseltä villasukalta!

Tämän lampaan osalta joudun perumaan sanani koskien lampaanlihaa.

Tämä suli suussa ja en laskenut monta palaa söin :)

Ihan mahtava Juhannus!

Kiitos M&P lämminhenkisetä, hauskasta viikonlopusta.

Palvelusta ( en oo koskaan aikaisemmin herännyt tekstiviestiin BB kl.10.00-11.30)

Viinit ja Matti Nykänen 

 jotka mitenkkän ei tässä yhteydessä liityy kyllä yhteen vaikkakin yheys ehkä vois löytyä :)

Sori inside juttuja , mutta nämäkin olivat yksi helmi tähän jussiin.

Lauantaina minä niin LOMALLA!

 Saaristoa kolme viikkoa putkeeen.

Maalailua ja mökin sisustelua.

Me, happy!

Kun pommi putosi

Kuten edellisessä postauksessa kirjottelinkin

vietimme kolme viikonloppua sitten tyttären kanssa

superkivan viikonlopun aurinkoisessa saaristossa.

Synkän pilven tähän viikonloppuun kuitenkin loi se että

mökkimme katto oli vuotanut ja epäilys jo pelkästään hajun perustella oli että home pesiytynyt kattorakenteisiin.

Viime Perjantaina sain isältäni puhelun,

kattoa revitty auki ja puolet katosta aivan homeessa ja myös sen

myötä kaksi seinää,
 Makuuhuoneen sängyt ja tietty kaikki

muut mökillä olleet tekstiilit täytyy hävittää.

Hiljaiseksi veti. 
Tämänkin tytsyn vaikkakin

mökillä vietetyn viikonlopun jälkeen osasin tätä odottaa.

Lauantai iltana kun astamalääkkeetkään ei enään 

nukkkumaan mennessä helpotusta tuoneet ja Luca

jolla taitaa oikeasti olla joku homevaisto koska 

alkoi läähättämään oudosti yöllä
 ja 
rauhottui vasta kun istuimme kummatkin

terassilla puolisen tuntia raitista ilmaa nuuskien.

Loppuyö menikin sitten ovet auki hyttysten kera:)

Home uutinen johti sitten siihen että Perjantaina kotiin

tullessani jopa oma koti ahdisti.

Karsin surutta kaiken turhan pois ja vaihdoin

huonekalujen paikkaa.

Naapurit taas varmaan näyttäneet peukkua (tai sitten ei)

koska tämä projekti jatkui pitkälle yli puolenyön.

Koirien trimmerikin mennyt rikki ja uusi tilattu piti noutaa

viime Perjantaina mutta sekin kaiken kaaoksen keskellä unohtui.

Lucan naaman sai vielä vanhalla siistittyä

 mutta muuten ihan epämääräinen karvakasa.

Titon ehdin onneksi ajaa ennekun trimmeri sanoi stop

lievän palaneen käryn kera kylläkin.

Mutta myös paljon ihania hetkiäkin on tähän kaaoksen

 Kesäkuun alkuun mahtunut:

- se tyttären kanssa vietetty viikonloppu mökillä

- Super lämminhenkiset ylppärijuhlat

- 50v synttärit/häät jotka sain kuvata (josta postaus myöhemmin)

-Isä, Minna ja Kalevi jotka pyyteyttömästi ja rakkaudella

remontoivat meidän mökkiä taas asuttavaksi.
Ja samassa härdellissä voi
 seiniä kaataa ja ideoida avarampaa ilmettä mökille.

Mökkilomasta saaristossa en kuitenkaan meinaa luopua.
Nukun sitten vaikka teltassa.

Teille vakkari kesävieraille terkut
tänä kesänä ei taida kutsua tulla saaristo viikonloppuun.
Tuparit sitten ensi kesänä :)